Uskontotieteen lehtori Matti Kamppinen (fil. tri., valt. lis., dosentti)
Tulin opiskelemaan Turun yliopistoon filosofiaa ja uskontotiedettä vuonna 1981, valmistuin maisteriksi vuonna 1985 ja valtiotieteen lisensiaatiksi vuonna 1986, pääaineena käytännöllinen filosofia. Opinnäytteeni käsittelivät intentionaalisuutta ja rationaalisuutta, ja kaavailin jatkavani filosofian väitöskirjaa itävaltalaisen filosofin Alexius von Meinongin olemassaolemattomiin olioihin suuntautuneiden intentioiden erityislaadusta.
Pääsin jo varhain mukaan kansainvälisesti kovatasoiseen filosofiaan työskennellessäni professsori Seppo Sajaman johtamassa tutkimushankkeessa, jossa teimme yhdessä kirjan A historical introduction to phenomenology (Croom Helm 1987). Kirjan kustannusopimuksen ensiaskeleet kannattaa kertoa: olin nuorena maisterina kesällä 1986 Itävallassa filosofikokouksessa illallisilla, ja samaan pöytään sattui Croom Helmin (sittemmin Routledgen) kirjatoimittaja Richard Stoneman, joka kysyi, sitkeää pihviä jonkin aikaa tökittyään, josko kellään olisi kiinnostavaa kirjakäsikirjoitusta tiedossa. Sanoin tietysti että toki meillä sellainen on, muutamaa viimeistelyä vaille. Muutaman työntäyteisen viimeistelykuukauden jälkeen saimmekin Sepon kanssa kirjan kustantajalle ja näin suomalainen fenomenologian analyyttinen tutkimus harppasi eteenpäin.
Jatkoin vierailuja Itävaltaan, jossa selasin Dokumentationszentrum für die Österreichische Philosophien kellareissa Alexius von Meinongin käsin kirjoittamia yleisen oliologiikan luonnoksia kunnes näin valoa toisaalla, Perun sademetsäalueella. Olin jo jonkin aikaa vaihtanut ajatuksia uskontotieteen professorin Lauri Hongon kanssa kansanlääkinnän tutkimuksen ja uskontoantropologian kysymyksistä, ja ajattelin että sademetsäalueen olemassaolemattomien henkiolioiden, noituuden ja etnomedisiinan tutkimus olisi nuorelle miehelle parempaa hommaa kuin arkistossa rapistelu. Siitä se lähti, Lauri Honko kirjoitti tehokkaita suosituksia ja tutkimusrahaa löytyi kenttätöiden aloittamiseen vuonna 1987. Väittelin 27-vuotiaana uskontotieteessä keväällä 1989 aiheesta Cognitive systems and cultural models of illness : A study of two mestizo peasant villages of the Peruvian Amazon.
Väittelyn jälkeen jatkoin tutkimusta Perun sademetsäalueen kansanlääkinnästä ja uskomusolennoista, mutta pikku hiljaa ulotin tutkimusintressejäni myös riskitutkimukseen, tulevaisuudentutkimukseen ja aikakäsitysten tutkimukseen.
Uskontotieteen lehtorina olen ollut vuodesta 1991, joskin pitkiä aikoja virkavapaalla Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa jossa toimin erikoistutkijana, tutkimusjohtajana ja johtajana.
Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita olen johtanut jo kahdeksaa, joista tuoreimmat liittyvät Amazonasin kansanuskoon, yritysten ympäristövastuuseen ja systeemiajatteluun.
Kirjoja olen kirjoittanut tai toimittanut noin 15 ja artikkeleita eri aiheista noin 100, osa hyviä, osa vähemmän.
Yhdessä tulevaisuudentutkijoiden Osmo Kuusen ja Sari Söderlundin kanssa toimittamani kirja Tulevaisuudentutkimus : perusteet ja sovelluksia (SKS, 2. p. 2003) on aika helmi, joskin paksu sellainen, 926 sivua. Toisin kuin moni muu asia maailmassa, tämä kirja ei lopu kesken. Vaikka kuinka monta sivua kääntää, aina tuntuu riittävän.
Kansainvälisesti merkittävin julkaisuni lienee yhteisjulkaisu psykiatri Hasse Karlssonin kanssa aiheesta "Biological Psychiatry and Reductionism : Empirical Findings and Philosophy". Artikkeli julkaistiin British Journal of Psychiatryn editoriaalina vuonna 1995.
Minua kiinnostavat monet asiat, mm. kulttuuristen mallien ja niiden supranormaalien komponenttien rooli ajattelun ja toiminnan resurssoinnissa, tieteenfilosofiset kysymykset ja tietenkin argumentaatio, perustelujen esittämisen ja kysymisen taito, jota ilman tieteellinen kulttuuri kuihtuisi pois.
Yksi suosikkiajattelijoitani on kanadalainen tieteenfilosofi Mario Bunge, jonka mottoa kelpaa lainata: "Do your own thing. Your reward will be doing it, your punishment having done it."
Lehtorin vastuualueet:
- Perusopintojen kurssit "Johdanto kulttuurien tutkimukseen" ja "Uskonto tutkimuskohteena"
- Aineopintojen kurssit "Proseminaari", "Uskonnot, uskonnolliset liikkeet ja niiden tutkimus" sekä "Kulttuurien tutkimuksen kentät, aineistot ja menetelmät"