Opiskelu ja työllistyminen
Uskontotiede on yleissivistävä oppiaine, joka muiden humanististen aineiden tavoin tarjoaa pohjakoulutuksen usealle eri alalle. Pelkkä maisterin tutkinto ei tuo töitä, vaan opiskelijan kannattaa alkaa jo varhaisessa vaiheessa miettiä, mille alalle aikoo ja millä tavoin voisi itse edesauttaa sille pääsemistä.
Turun yliopiston uskontotieteen oppiaineessa annetaan opetusta yleisellä ja aineenopettajan linjalla. Perusopinnot ovat molemmilla linjoilla samat. Yleinen linja tarjoaa monipuolisen näkymän eri alueiden uskontoperinteisiin, sekä uskontotieteen teorioihin ja metodeihin. Yleiseltä linjalta on työllistytty mm. erilaisiin kulttuurialan tehtäviin, pakolais- ja monikulttuurisuustyöhön ja tiedotusvälineiden palvelukseen, sekä tutkimustyöhön. Uskonnonopettajan linjalla opetuksen painopiste on teologiassa, ja siltä valmistuneet työllistyvät pääasiallisesti peruskouluihin ja lukioihin, mutta myös keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajaksi. Humanistisessa tiedekunnassa ei ole rajoitettu sivuaineiden valintaa ja niillä onkin suuri merkitys sen kannalta, mihin ammattiin oppiaineestamme valmistuu. Lisäksi uskontotieteen oppiaine osallistuu elämänkatsomustiedon opintojen tuottamiseen.
Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen seurannan mukaan 1999–2006 uskontotieteestä valmistuneista oli valmistumisvuottaan seuraavan vuoden kevät-kesällä 59 % työllistyneitä ja 21 % työttömiä (loput, joihin lukeutuvat mm. vielä opiskelevat ja äitiyslomalla olijat, eivät olleet työvoiman piirissä). Työllistyneistä 80 % oli sitä mieltä, että heidän työnsä vastaa hyvin koulutusta ja vain 9 % mielestä se vastasi huonosti. Työllistyneistä 63 % oli kunnan tai kuntayhtymän, 14 % yliopiston ja loput suurehkon yrityksen, järjestön, säätiön tai vastaavan tai valtion viraston palveluksessa.
Opiskelijan kannattaa etsiä oman alansa töitä jo opiskeluaikanaan, vaikkei se aina olekaan helppoa. Silmät kannattaa pitää auki myös vapaaehtois- ja järjestötoiminnan suuntaan. Ne tuovat myös työkokemusta, joka näyttää hyvältä ansioluettelossa. Työkokemusta voi hankkia myös harjoittelussa. Harjoittelupaikkoja tarjoavat yliopiston lisäksi mm. kaupungit ja kunnat. Harjoittelupaikkoja voi myös itse hakea yrityksistä ja yhteisöistä. Opetusala on oppiaineessamme turvatuin urapolku ja opettajan koulutuksen linjalta valmistuneista kahdeksan kymmenestä tunteekin työnsä vastaavan hyvin koulutustaan. Yhä useampi valmistunut humanisti työllistää itsensä itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä, freelancerina, viestintäkonsulttina, kouluttajana tai esimerkiksi taittajana. Itsenäisessä työssä ei ole ulkoista pakkoa eikä aikatauluja, mikä asettaa vaatimuksia oman ajanhallinnan suhteen. Maisteriksi valmistuneen on myös mahdollista jatkaa opintojaan kohti ja tohtorin tieteellistä jatkotutkintoa. Päätoiminen jatko-opiskelu rahoitetaan yleensä erilaisten apurahojen avulla.
Opintojaksojen suositeltava ajoitus on merkitty opiskeluoppaassa ja kotisivuilla niiden esittelyn yhteyteen. Uskontotieteen opiskelu alkaa yleisen linjan mukaisesti siten, että kaikki opiskelijat suorittavat uskontotieteen perusopinnot. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opettajan linjan opinnot suorittavat ne uskontotieteen pääaineopiskelijat, jotka ovat saaneet opettajan pedagogiset opinnot sivuaineekseen. Muiden pääaineiden opettajan linjalle valituilla on mahdollisuus suorittaa aineenopettajan sivuaineopinnot teologian ja uskontotieteen alueelta, 60 op.