Tentit ja tenttien suorittaminen
Kuulusteluihin ilmoittaudutaan joko NettiOpsuun tai kuorella oppiaineeseen kymmenen päivää ennen tenttiä. Kirjoituskokeisiin ilmoittaudutaan humanistisen tiedekunnan kansliaan.
Kuulustelut lukuvuonna 2011 - 2012
Tiedekuntatentit klo 14-18
Tiedekunnan tenttipäivinä suoritetaan kypsyysnäytteet ja ne kirjatentit, jotka oppiaine on määrännyt suoritettavaksi tiedekunnan tenttipäivinä.
Syyslukukausi 2011 : perjantaisin 30.9., 28.10., 25.11., 16.12.; Ls. IX, X. Kevätlukukausi 2012 : perjantaisin 27.1., 24.2., 30.3., 27.4., sekä keskiviikkona 30.5.; Ls. IX, X.
Laitostentit klo 14-17 (arkeologia, folkloristiikka, kansatiede, museologia, uskontotiede)
Laitoksen tenttipäivinä tentitään pääasiassa vain luentokurssien kertauskuulusteluja ja perus- ja aineopintojen kirjatenttejä oppiaineen ilmoittamalla tavalla.
Syyslukukausi 2011 : perjantaisin 9.9., 7.10., 11.11., 9.12.; Ls. XXV.
Kevätlukukausi 2012 : perjantaisin 13.1., 3.2.; Ls. XXV sekä perjantaisin 9.3., 20.4., 11.5.; Ls. XXII.
Teologian tenttipäivät
Syyslukukausi 2011 : perjantaisin klo 14-17; 7.10., 11.11., 9.12.; Ls. XXV.
Kevätlukukausi 2012 : perjantaisin klo 14-17; 3.2. (luentosali XXV) ja 20.4. (luentosali XXII) sekä 15.6. klo 10-14 luentosalit I, II, IX, X, XXII. Kesätenttiin tulee ilmoittautua viimeistään toukokuun loppuun mennessä.
Kesätentit
Kesätentit järjestetään perjantaina 15.6.2012 kello 10 - 14 , luentosaleissa I, II, IX, X, XXII sekä perjantaina 17.8. 2012 kello 10 - 14 , luentosaleissa I, II, IX, X, XXII.
Kesätentteihin tule ilmoittautua viimeistään 31.5.2012 mennessä. Elokuun kesätenttiin osallistuvien on ilmoittauduttava läsnä oleviksi opiskelijoiksi syyslukukaudeksi 2012. Ilmoittautuminen on tehtävä ennen elokuun tenttiä.
Huom! Tiedekuntatenttien ajat koskevat vain humanistisen tiedekunnan aineita ja laitostentit arkeologiaa, folkloristiikkaa, kansatiedettä, museologiaa ja uskontotiedettä. Muiden tiedekuntien tai oppiaineiden kohdalla tarkista aika ja paikka ko. oppiaineen sivuilta.
Kirjalliset tentit ja muut suoritustavat
Kirjallisia tenttejä on kahdenlaisia:
1) Kirjallinen tentti järjestetään yleensä luentokurssin päätteeksi sen kontrolloimiseksi, mitä kurssilla on opittu. Luentomuistiinpanojen lisäksi tähän luentokertaukseen voi tulla luettavaksi myös joko tutkintovaatimuksissa ilmoitettua tai opettajan määräämää oheiskirjallisuutta. Kustakin luentokurssista järjestetään kolme tenttikertaa.
2) Kirjallinen tentti voi myös käsittää pelkästään luetun kirjallisuuden kuulustelun. Kirjatentti on vähintään kahden opintoviikon laajuinen.
Uskontotieteen oppiaineessa kirjallinen tentti koostuu kurssin laajuudesta riippuen 2-6 kysymyksestä, joihin odotetaan esseemuotoisia vastauksia. Esseellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisista virkkeistä muodostuvaa asiatyylistä esitystä annetusta aiheesta. Sisällöllisesti tärkeintä on osoittaa, että tietää mihin asiakokonaisuuteen kysytty asia kuuluu, kenen tai keiden tutkijoiden mukaan asia vastauksessa esitetään sekä tuottaa jäsennelty ja johdonmukainen esitys asian keskeisistä piirteistä. Tärkeää on pysyä kysytyssä asiassa. Vastausten ei silti tarvitse olla pelkästään luetun tai kuullun toistamista. Erinomaisessa vastauksessa opiskelija pystyy esittämään perustellusti myös omat kommenttinsa ja yhdistelemään eri lähteistä saamiaan tietoja.
Osa- ja lopputenttipäivinä suoritettaviin kirjallisiin tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään kymmenen päivää ennen tenttipäivää käyttäen ilmoittautumiseen tarkoitettua kuorta, joka palautetaan huolellisesti täytettynä oppiaineen toimistoon, tai ilmoittautumalla sähköisellä kaavakkeella, joka löytyy oppiaineen kotisivuilta. Tenttiin tulee ilmoittautua kirjallisesti myös silloin, kun luentokurssin kuulustelu(t) järjestetään osatenttipäivänä. Mikäli tentittävänä on kirjoja, joiden suorittamisesta on sovittu opettajan kanssa, mutta jotka ovat peräisin muista kuin laitoksen kirjastoista, ne on syytä jättää opettajalle kysymysten tekoa varten pariksi päiväksi sen viikon alussa, jolloin tenttipäivä on (tämä koskee lähinnä syventäviä opintoja).
Tenttituloksista tiedotetaan opiskelijoille kyseisen oppiaineen ilmoitustaululla viimeistään kahden viikon kuluttua tenttipäivästä. Kesätenttien tuloksista tiedotetaan pääsääntöisesti syyskuun alkuun mennessä.
Yleistä: Essee on yleistajuinen kirjallinen esitys tai pohdiskeleva kirjoitelma, eräänlainen pienoistutkielma rajatusta aiheesta tai kysymyksestä. Esseen tyyli on yhtäältä tieteellinen ja asiallinen toisaalta pohdiskeleva ja persoonallinen. Esseen kirjoittaja lähestyy tarkastelemaansa aihetta lähdekirjallisuuden perusteella, mutta omasta, perustellusta näkökulmastaan. Esseetä voikin luonnehtia persoonalliseksi tietokirjoittamiseksi, koska siinä yhdistyvät asiatieto ja kirjoittajan luova panos. Essee ei ole referaatti tai käännös eikä muitten ajatusten toistamista, vaan siitä tulee ilmetä kirjoittajan oma näkemys ja perehtyneisyys aiheeseen sekä näkemysten tieteellinen argumentointi. Essee perustuu lähdeaineistoon, jota kirjoittaja tarkastelee ja jonka kanssa hän keskustelee valitsemastaan näkökulmasta.
Aine- ja syventävissä opinnoissa kirjatentti on mahdollista ja suositeltavaakin suorittaa esseenä. Essee on opiskelua kirjoittamalla. Tämä on usein tenttiin lukemista tehokkaampaa ja mielekkäämpää, koska itsenäisesti työskentelemällä hankittu tieto omaksutaan paremmin ja syvällisemmin. Esseen kirjoittamisen tavoite on harjaantua tieteellisessä kirjoittamisessa. Taito kirjoittaa sujuvasti on osa humanistin ammattitaitoa, jota voi kehittää vain ja ainoastaan kirjoittamalla. Samalla oppii omalle tieteenalalle ominaista kielen- ja käsitteiden käyttöä, aiheen valintaa ja rajausta sekä argumentointia.
Teknisiä ohjeita: Esseellä tulee olla kansilehti, jossa on otsikko, oma nimi, opiskelijanumero sekä sähköpostiosoite. Lisäksi siinä tulee mainita esseen vastaanottajan nimi ja suoritus, joka esseellä korvataan sekä valmistumispäivämäärä. Essee kirjoitetaan opintojakson aihepiiristä ja sen laajuus riippuu opintopisteiden määrästä. Ohjeelliset vähimmäissivumäärät:
- 2 op = 6 sivua
- 3 op = 8 sivua
- 4 op = 10 sivua
- 5 op = 12 sivua
- 6 op = 14 sivua
Muistathan, että vain tekstisivut lasketaan, ei siis kantta eikä sisällysluetteloa! Esseen aineistosta ja aiheesta sovitaan etukäteen opintojaksosta vastaavan tentaattorin kanssa. Myös muuta kuin tutkintovaatimuksissa mainittua kirjallisuutta on mahdollista käyttää, kunhan siitä sopii etukäteen. Käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon. Tekstin sisäisiä viittauksia ei tarvitse merkitä, mutta tekstin sisällä on muistettava viitata niihin tutkijoihin, joiden tietoja käyttää. Suorat lainaukset on merkittävä lainausmerkein.
Rakenteesta: Esseessä on oltava alku, keskikohta ja loppu. On tärkeää, että alku ja loppu muodostavat parin: alussa esitetään jokin ongelma, johon lopussa esitetään vastaus. Keskikohta on asian käsittelyä. Kirjoitelman aihe on rajattava huolella. Samoin lähteiden valintaa ja kysymysten asettelua tulee pohtia ennen kirjoittamisen aloittamista. Kirjoitelmalle kannattaa tehdä otsikko jo varhaisessa vaiheessa, sillä se suuntaa kirjoitusprosessia. Hyvä pääotsikko kertoo lukijalle heti kirjoituksen aihepiirin, näkökulman ja ongelman, mahdollisesti myös kirjoittajan oman vastauksen.
Hyvällä kirjoitelmalla on selkeä ja tarkoituksenmukainen rakenne: ensin esitetään tutkimuskysymys tai ongelma ja lopussa annetaan vastauksia tai ratkaisuja asetettuun kysymykseen. Tutkimuskysymys on kirjoitelman punainen lanka ja mieli, johon kaikki muu tieto ja näkökulmat suhteutetaan. Lyhyissäkin kirjoitelmissa on hyvä olla johdanto, jossa tuodaan tiiviissä muodossa esiin kirjoitelman aihe, kysymykset, oletukset ja näkökulma sekä esitellään aineisto. Varsinainen käsittely on syytä jakaa muutamaan osakokonaisuuteen, varsinkin pitkissä esseissä. Väliotsikoiden käyttö on erittäin suotavaa lyhyissäkin kirjoitelmissa, sillä väliotsikoiden avulla kirjoittaja saa uuden näkökulman tekstinsä osiin. Väliotsikoiden on hyvä olla informatiivisia, jolloin seuraavaksi käsiteltävä asia tai näkökulma on selkeästi esillä. Teemaa käsitellään aineistoon nojautuen, nostaen esiin omia ja muiden tutkijoiden havaintoja ja väitteitä. Esseen lopussa voi esittää yhteenvedon tai synteesin omista ja/tai muiden tekemistä johtopäätöksistä. Lopetus on erityinen paikka osoittaa oman ajattelun laatu ja omaperäisyys.
Tieteellinen teksti on johdonmukaista, kieliopillisesti korrektia ja helppolukuista asiaproosaa. Hyvä teksti on käsitteiltään selkeätä ja havainnollista. Vaikeaselkoisuus tai runsas sivistyssanojen käyttö eivät ole ansioita, vaan selkeä ja ymmärrettävä teksti antaa kuvan kirjoittajan kyvystä ilmaista ajatuksiaan. Tieteelliseen kirjoittamiseen kuuluu toisten kirjoittajien kunnioittaminen silloinkin, kun on heidän kanssaan eri mieltä. Tieteellisessä keskustelussa vastaväitteet ja kritisointi kohdistuvat henkilöiden sijasta tulkintoihin ja väitteisiin. Kriittisyys ei siis tieteellisessä tekstissä merkitse esimerkiksi ivallisuutta. Oikolukuun ja viimeistelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa.
Arvostelu ja palaute: Essee arvostellaan asteikolla 0?5 ja sen arvostelussa otetaan huomioon kirjoituksen onnistuminen ja ansiot mm. seuraavissa osa-alueissa: esseen sisällön ja tehtävänasettelun vastaavuus, aiheen rajaus, ongelman ja kysymysten esittäminen, lähteiden valinta ja käyttö, käsitteiden ja ajattelun johdonmukaisuus, kirjoitelman rakenteen toimivuus, kontekstin ja kokonaisuuden rakentuminen, johtopäätösten ja argumentoinnin laatu, tekstin tyyli ja kieliasu. Kaikkia näitä seikkoja kannattaa myös kirjoittajan itsensä miettiä.
Opiskelijalla on oikeus saada esseestään palautetta. Opettajat antavat mielellään palautetta esseistä, kun heihin ottaa yhteyttä ja sopii palautteen antamisen muodosta. Palaute voi olla henkilökohtainen tapaaminen, sähköpostiviesti tai essee palautetaan paperimuodossa, jolloin kommentit löytyvät sen marginaaleista. Harva opiskelija kuitenkaan käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Pelkkä numero ilmoitustaululla ei kerro kaikkea, joten siksi palautetta kannattaa rohkeasti kysyä.
Luentopäiväkirja perustuu luentomuistiinpanoihin ja sen tarkoituksena on analysoida, kommentoida ja kritisoida omien luentomuistiinpanojen avulla esillä olevaa aihetta ja luennoitsijan kysymyksenasettelua ja esitystä. Päiväkirjassa laitetaan toisin sanoen luentojen aiheet sekä oma oppiminen keskustelemaan keskenään. Päiväkirjassa voi keskittyä vain johonkin luentojen aihealueeseen ja siihen sisältyvien ajatusten kehittelyyn mahdollisesti itse etsityn lisätiedon avulla tai siinä voi laatia synteesin koko luentokurssista. Päiväkirjan on tarkoitus sisältää kuulija-kirjoittajan arvio käsiteltyjen aiheiden, menetelmien tai teorioiden hyödyllisyydestä, merkityksestä, sovelluskelpoisuudesta, jne. Arviointiin voi lisätä kommentteja myös luennon ja luennoitsijan onnistumisesta eli luentojen arvioinnin ja toivomukset esimerkiksi opetuksen kehittämisestä ja kohdentamisesta. Luentopäiväkirja on siten myös henkilökohtainen dokumentti tietystä opiskelujaksosta ja -kokemuksesta. Luentopäiväkirja toimitetaan puhtaaksikirjoitettuna kurssin päätyttyä opettajalle tarkastettavaksi ja tarkastuksen jälkeen se palautetaan kirjoittajalle.
Oppimispäiväkirja on teksti, joka koostuu seminaarissa käsitellyistä sekä seminaaria varten luettujen artikkelien pääasioista sekä niihin liittyvistä huomioista sekä omista tulkinnoista ja kysymyksistä. Siinä yhdistyvät siten sekä lainattu teksti sekä oma ajattelu, oman pohdinnan ollessa pääosassa. Tämän vuoksi oppimispäiväkirja ei missään nimessä tarkoita muistiinpanoja seminaari-istunnosta tai pöytäkirjaa käydyistä keskusteluista. Toki artikkeleja luettaessa ja seminaari-istuntoon osallistuttaessa on tehtävä muistiinpanoja, jotta voi tunnistaa keskeiset asiat sekä nostaa esiin itseä kiinnostavat kysymykset, ja myös kirjata ylös heränneet ajatuskulut. Oppimispäiväkirjan perimmäinen tarkoitus on toimia välineenä oman oppimisen tutkimisessa ja kehittämisessä, yhtenä reflektoinnin välineenä.
Oppimispäiväkirjan avulla pystyy seuraamaan omaa oppimistaan sekä ajatustensa kehittymistä, mutta samalla myös prosessoida ja kehittää oppimaansa eteenpäin. Keskeistä on siis oman oppimisen seuraaminen. On toivottavaa, että oppimispäiväkirjan avulla opiskelija löytää yhteyksiä eri asioiden välillä, suhteuttaa tietoja toisiinsa sekä liittää niitä omaan ajatteluunsa.
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen perustuu ajatusten säännöllisesti tapahtuvaan jäsentämiseen ja muokkaamiseen kirjoittamalla. Erityisen hyödyllisinä ne on koettu silloin, kun opiskelijan on jäsennettävä omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan suhteessa teoreettiseen tietoon.
Oppimispäiväkirjaa on hyvä kirjoittaa seminaarin aikana kotona jokaisen tapaamisen jälkeen. Jos työn aloittaa seminaarin loppumisen jälkeen, vaarana on sen pitkittyminen ja mahdollisesti tekemättä jääminen. Seminaarimuistiinpanoihin kannattaa toki laittaa merkintöjä sellaisiin kohtiin, joita voi esittää oppimispäiväkirjassa, ja kirjoittaa ylös mielestään tärkeitä huomioita ja kysymyksiä odottamaan oppimispäiväkirjassa tapahtuvaa jatkojalostusta. Tasapainoinen oppimispäiväkirja sisältää kirja- ja yleistietoa, kokemuksia, tunteita ja reaktioita, toteamista, mutta myös ymmärrystä, sovellusta, analyysia ja synteesiä sekä arviointia. Lisäksi oppimispäiväkirja voi sisältää väärinymmärryksiä sekä omien tunteiden ja reaktioiden analysointia. Oppimispäiväkirja vastaa kysymyksiin: mitä opin, mitä haluaisin kysyä ja mitä ajattelen?
Oppimispäiväkirja arvioidaan ja sen mukaan määräytyy 50 % kurssin arvosanasta. Toinen puoli tulee seminaari-istuntoihin osallistumisesta.
Oppimispäiväkirjat palautetaan kahden viikon kuluessa viimeisestä istuntokerrasta. Opiskelija saa kommentoidut oppimispäiväkirjat takaisin itselleen arvioinnin jälkeen.
Opiskelu opintopiireissä ja pienryhmissä
Ylenmääräistä kirjapakettien kanssa seurustelua voi välttää järjestämällä opintopiirejä. Tämä edellyttää opiskelijoilta melkoista aktiivisuutta ja varttuneempien opiskelijoitten ryhtymistä ryhmien vetäjiksi. Varttuneemmat ja joissain asioissa ehkä viisaammatkin opiskelijat ohjaavat täten nuoria opiskelijoita oppimaan. Kyseeseen voi tulla vaikkapa lukuseminaari tai osapuolia kiinnostavan aiheen ympärille koottu teemaseminaari, jossa jäsenet kokoontuvat keskustelemaan ja kirjoittamaan oman kiinnostuksena pohjalta. Opintopiirit ovat aina oppiaineen opetushenkilökunnan valvonnassa ja osallistujat saavat niistä opintoviikkoja: vetäjät syventäviin opintoihin ja osallistujat aineopintoihin. Opintopiirit ovat sivistysyliopistoperinteen jatkajia; niissä toimitaan, koska halutaan oppia ymmärtämään todellisuutta tarkastelemalla sitä erilaisista näkökulmista. Jos opintopiiriä ei juuri tänä vuonna ole oppiaineessasi tarjolla, ota asia esille opettajiesi kanssa. Pienryhmäopiskelu on sukua opintopiirille. Se tapahtuu vähintään 3-4 opiskelijan ryhmässä, jonka jäsenet lukevat yhdessä vaaditut teokset ja kirjoittavat toisilleen keskusteltavaksi referaatteja tärkeimmistä aiheista. Opettajan osuus jää pienryhmätyöskentelyssä tehtävien antamiseen ja referaattien arvosteluun. Tämäkin opiskelumuoto vaatii opiskelijoilta omatoimisuutta.
Luentojen, kirjojen ja esseiden lisäksi sekä oppineisuuttaan että kommunikointi- ja yhteistyötaitojaan pääsee hiomaan seminaareissa. Oppiaineet järjestävät esimerkiksi lukuseminaareja, joissa luetaan ennalta suunnitellun ohjelman mukaan tieteellisiä artikkeleita ja kirjallisuutta. Yleensä opintojen toiselle tai kolmannelle vuodelle sijoittuva proseminaari on tieteellisen ajattelun ja esittämisen harjoittelua. Opiskelun loppuvaiheen laudaturseminaari liittyy pro gradu -tutkielman tekemiseen. Useimmissa oppiaineissa seminaarityöskentelyn ohjeita on koottu monisteiksi tai oppaiksi, joita kannattaa kysyä kunkin oppiaineen toimistosta. Seminaareissa opiskelijalla on tilaisuus harjoitella sekä suullista että kirjallista tieteellistä argumentointia sekä löytää, testata, pohtia ja paneutua itse valitsemaansa tutkimusaiheeseen. Seminaarit ovat tyyppiesimerkki opiskelumuodosta, jonka palkitsevuus on suoraan verrannollinen seminaareihin investoidun työmäärän kanssa. Lienee sanomattakin selvää, että pääaineen pro- ja laudaturseminaari kannattaa sijoittaa lukujärjestykseen ennen kuin täyttää sitä muulla ohjelmalla.
Korvaavat suoritukset ja luentopassi
Kirjallisuuskuulusteluina suoritettavia opintojaksoja voi korvata osittain kuuntelemalla ja referoimalla seminaareja ja vierailuluentoja. Seminaariohjelman seuraamisen lisäksi kirjoitetaan noin viiden (5) liuskan mittainen esitys seminaarin annista. Yksi seminaaripäivä oppimispäiväkirjoineen tuottaa yhden opintopisteen.
Luentopassilla voi myös kerätä neljästä (4) sopivasta vierailuluennosta 1 opintopisteen suorituksen. Passin saa oppiaineen toimistosta. Luennoitsijalta pyydetään allekirjoitus passiin ja luennosta kirjoitetaan noin kahden liuskan mittainen oppimispäiväkirja suhteuttamalla luennon tematiikka uskontotieteen opintoihin (ks. luentopäiväkirja edellä).
Turussa ja muuallakin Suomessa on tarjolla luentosarjoja, seminaareja, yleisöluentoja ja muuta opetusta, jota voi sopimuksen mukaan hyödyntää opintojen suorittamisessa. Aluksi kannattaa osallistua humanistisen tiedekunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja opintojen edetessä voi hyödyntää myös muitten tiedekuntien tarjoamaa opetusta. Tämän muun opetuksen korvaavuudesta ja soveltuvuudesta opintojen suorittamisessa tulee neuvotella oman opettajan kanssa etukäteen.
Tenttikysymyksiin vastaaminen
- Kuuntele ja lue tarkasti opettajan ohjeet
- Kirjoita nimesi ja muut tarvittavat tiedot vastauspaperiin
- Katso kaikki tehtävät ja mieti, missä järjestyksessä ne kannattaa tehdä
- Tee aikataulu. Tämä on tärkeää, jotta ehdit vastata kaikkiin kysymyksiin
- Lue kysymys tarkasti, jotta osaat rajata vastauksen - älä lavertele ja kirjoita kaikkea tietämääsi, vaan kohdista vastaus kysyttyyn.
- Suunnittele vastaus. Kokoa toiselle paperille kaikki asiat, jotka aiot kirjoittaa vastaukseen. Tarkista, liittyvätkö asiat kysyttyyn. Mieti tarkkaan jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä vastaus, joka on opettajan helppo lukea. Ota huomioon kysymyksen vastaamiseen käytettävissä oleva aika.
- Kirjoita. Kirjoita teksti lausein, ei ranskalaisin viivoin (poikkeuksena pitkät listat). Keskity pääkohtiin. Jos aikaa jää, kerro myös yksityiskohdista. Lisää tarpeen mukaan tiedon sovellusesimerkkejä tai omia kokemuksiasi asiasta (käytä harkintaa!). Kirjoita vastaukset selkeällä, luettavalla käsialalla.
- Tarkista. Lue vastauksesi läpi. Korjaa ja lisää asioita, jos koet sen tärkeäksi.
- Katso, että paperissasi on kaikki tarvittavat tiedot.