Tutkimusprojektit
- Uskonto ja julkinen valta
- Amacult
- Amare
- CORECO
- The Nordic Countries and the Medieval Expansion of Europe
- Metsät ja hyvä elämä
- Uskonnot Suomessa
- REGSUS
Jatko-opiskelu
Uskontotieteen tutkimus ja jatko-opiskelu
Uskontotieteen tutkimusprofiili
Uskontotiede on Turun yliopistossa erityisesti uskontoantropologinen ja uskontoetnografinen oppiaine. Antropologinen tutkimusote ja etnografisten kenttäaineistojen hankinta- ja analyysimenetelmät valmentavat omakohtaiseen kenttätutkimukseen, joka voi kohdistua yhtä lailla eurooppalaisiin ja Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin ja uskontoperinteisiin sekä maailmankatsomuksellisiin ilmiöihin, aatevirtauksiin ja niiden pohjalta muodostuneisiin sosiaalisiin liikkeisiin.
Virkahenkilökunnan ja tutkijakoulutettavien tutkimusaiheet liittyvät läheisesti niille painopiste-aloille, jotka ovat olleet leimallisia turkulaiselle uskontotieteelle 1960-luvulta lähtien. Professori Lauri Hongon aikana Turussa tutkittiin Inkerin henkistä kansankulttuuria, saamelaista uskomusperinnettä ja folklorea, itkuvirsiä, uskonnollista puhekieltä ja spontaanin saarnan tuottamista uskontoantropologian ja sosiolingvistiikan näkökulmasta, uusien uskonnollisten liikkeiden rantautumista Turkuun ja Turun uskonnollista kenttää sekä Etelä-Intian tulujen Siri-eepoksen tekstualisaatiota ja sen kulttuuri- ja uskontotaustaa.
Professori Veikko Anttonen on mukana kahdessa kansainvälisessä hankkeessa. Osana kansainvälisin voimin toteutettavaa 10-osaista uralilaisten kansojen folkloren ja mytologian –tietosanakirjaa, Anttonen jakaa professori Anna-Leena Siikalan kanssa vastuun suomalais-karjalaisen osan kirjoittamisesta. Toinen hanke on pohjoismaiseen huippututkimusyksikköohjelmaan hyväksytty The Nordic Countries and the Medieval Expansion of Europe. New Interpretations of a Common Past . Tutkijaverkostoa koordinoi Bergenin yliopiston keskiajan tutkimuskeskus. Suomessa projektin kulttuurityöryhmää vetää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen. Lisäksi neljän viime vuoden aikana professori Anttonen on ollut mukana Metsämiesten säätiön rahoittaman tutkimushankkeen Metsä ja hyvä elämä -johtoryhmässä. Uskontotieteen jatko-opiskelija Riku Rinnekangas valmistaa projektin rahoittamana väitöskirjaansa aiheesta Metsätalouden sosiaaliseen kestävyyteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen suomalaisessa metsä-ajattelussa.
Lehtori Matti Kamppisen tutkimuskohteita ovat tautiselitykset ja noituus Perun sademetsäalueella, aikaa ja epävarmuutta koskevat kulttuuriset mallit, sekä kulttuurisen systeemiteorian soveltaminen eri ilmiöihin, muun muassa vastuullisen liiketoiminnan tutkimukseen. Lehtori Kamppinen on kirjoittanut useita kirjoja ja artikkeleita mm. uskontoetnografiasta, fenomenologiasta, kognitiotieteen filosofiasta ja tulevaisuudentutkimuksesta. Kamppinen on tehnyt jo usean vuoden ajan tutkimusyhteistyötä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Vastuullisen liiketoiminnan keskuksen kanssa.
Vuoden 2004 keväällä uskontotieteen oppiaineesta valmistui kaksi väitöskirjaa: Anne Puurosen Rasvan tyttäret. Etnografinen tutkimus anorektisen kokemustiedon kulttuurisesta jäsentymisestä sekä Outi Fingerroosin Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset kannaksen muistitiedossa. Vuonna 2005 uskontotiede sai jälleen kaksi uutta tohtoria: Tiina Mahlamäki väitteli tutkimuksellaan Naisia kansalaisuuden kynnyksellä. Eeva joenpellon Lohja-sarjan tulkinta sekä Tarja Kakko väitöskirjallaan Kurissa ja Herran nuhteessa. Luterilainen kasvatusaate 1900-luvun vaihteen Suomessa. Syksyllä 2006 väitösvuorossa oli FL Teemu Taira, jonka aiheena on Työkulttuurin arvomuutos työttömien kerronnassa ja keväällä 2007 Tuija Hovi tutkimuksellaan Usko ja kerronta. Todellisuuden narratiivinen rakentuminen uskonliikkeessä.
Jatkokoulutustilanne on tällä hetkellä uskontotieteen oppiaineessa hyvä. Opetusministeriö on myöntänyt valtakunnallisen folkloristiikan ja uskontotieteen tutkijakoululle (Kulttuuristen tulkintojen tutkijakoulu) rahoituksen vuosille 2007–2011. Edellisellä rahoituskaudella 2002–2006 uskontotieteen tutkijakoulutettavista Anu Isotalo ja Kati Mikkola ovat valmistaneet väitöskirjaansa tutkijakoulutuspaikan turvin. Anu Isotalon väitöskirja-aiheena on somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyvät uskonnolliset, kulttuuriset ja sosiaaliset määrittelyt ja näiden määrittelyjen merkitykset somalityttöjen arjessa Suomessa . Kati Mikkolan aiheena on Kansan näkökulma ja kansakunnan rakentamisen haasteet modernisoituvassa Suomessa. Lisäksi Minna Opas valmistaa väitöskirjaa Itä-Perun piro-intiaanien yli-inhimillisten toimijoiden roolista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Hanketta on rahoittanut Suomen Akatemia osana tutkimusprojektia Religion, Time and Nature in the Peruvian Amazon. Johanna Ahonen on valmistanut väitöskirjaa niinikään Suomen Akatemia rahoittamassa tutkimusprojektissa Häiritsevät erot. Identiteetin, paikan ja vallan feministiset luennat. Ahonen tutkii väitöskirjassaan intialaisperäisten bhaktiliikkeiden (Hare Krishna –yhteisö; Suomen Amma–keskus; Satya Sai Baba –keskus sekä Sahaja–yoga –liike) sukupuolijärjestelmää.