Opiskelu
Opintojen sisältö
Tutkinnon rakentaminen
Yleiset taidot
Mihin työhön?
Muita turkulaisia yliopistoja
Kieliaineen opiskelu yliopistossa ei ole pelkkää käytännön kielitaidon kehittämistä. Kielitaidon harjaannuttamisen ohella venäjän kielen opiskelu sisältää kielitietoa, eli kielen teoreettisen analysoinnin opiskelua, ja venäläiseen kulttuuriin perehtymistä. Kulttuurijaksoissa tutustutaan Venäjän historiaan, sen nyky-yhteiskuntaan ja venäläiseen kirjallisuuteen.
Opinnot sisältävät kolme tasoa: perus-, aine- ja syventävät opinnot. Opiskelu aloitetaan perusopinnoista, joiden sisältö on kaikille sama. Opintojen edetessä valinnaisuus lisääntyy. Syventävien opintojen sisällöstä suuren osan voi valita itseä kiinnostavilta alueilta.
Opintojen päätteeksi pääaineessa valmistetaan kandidaatin tutkinnossa kandidaatin tutkielma ja maisterin tutkinnossa pro gradu -tutkielma. Pro gradu on itsenäinen työ, jolla osoitetaan taitoa tunnistaa tutkimuksellisesti kiinnostavia ongelmia ja hakea tietoa, kykyä tutkimusmenetelmien soveltamiseen ja tieteellisen viestinnän taitoa. Tutkielman aiheen voi valita kiinnostuksensa mukaan venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin alueelta. Aihevalinnassa on otettava huomioon, että oppiaine on kieliaine.
Opiskelumuotoja on harjoitus- ja luentokurssien lisäksi myös monia muita. Erityisesti tarvitaan omaa aktiivisuutta: kielitaito ja -tieto tai kulttuurintuntemus eivät tartu pelkkien kurssien kautta, vaan edellyttävät jatkuvaa oma-aloitteista työtä. Tärkeä onkin ymmärtää elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen välttämättömyys. Kielen ja kulttuurin tuntijan on hyvä olla utelias!
Opiskelija valitaan tiedekuntaan jonkin oppiaineen valintakokeen kautta, mutta kandidaatiksi ja maisteriksi valmistuakseen on opiskeltava myös muita aineita. Pääaine on se, jonka kautta on tiedekuntaan tullut valituksi, muut aineet ovat sivuaineita. Pääainetta voi opintojen aikana myös vaihtaa, jos jokin aiemmista sivuaineista alkaa tuntua alkuperäistä pääainetta kiinnostavammalta.
Tutkinnon aineyhdistelmä kannattaa rakentaa toisaalta oman kiinnostuksen, toisaalta mahdollisten tulevien työtehtävien (ks. kohta Mihin työhön?) kannalta. Kokonaisuutta voi suunnitella jo etukäteen esimerkiksi Tutkinnot ja opinnot -oppaan avulla, mutta viimeistään siihen kannattaa paneutua opiskelun alettua. Oppiaineen professorilta saa apua oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen.
Sivuaineita voi valita humanistisesta tiedekunnasta, muista Turun yliopiston tiedekunnista, muista suomalaisista yliopistoista, tai ulkomailla vaihdossa ollessa voi suorittaa myös jonkin sivuainepaketin. Tavallisinta on yhdistää venäjä johonkin toiseen kieliaineeseen, historia-aineisiin tai yhteiskuntatieteellisiin aineisiin, esimerkiksi valtio-oppiin. Harvinaisempiakaan aineyhdistelmiä ei kannata pelätä: jos oma kiinnostus kohdistuu vaikkapa ympäristötieteisiin, on niiden yhdistäminen venäjän kieleen ja kulttuuriin työllistymisen kannalta luultavasti varsin viisas valinta.
Non scholae sed vitae discimus: Mitä yleisiä taitoja ja valmiuksia opinnot kehittävät?
Kieliaineista valmistuva asiantuntija voi päätyä hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Siksi on tärkeä tunnistaa oma osaamisensa ja osata sitä kuvata. Tietää, mitä tietää (ja mitä ei!), mitä ymmärtää ja mitä pystyy tekemään.
Oppiaineestamme valmistuvalla kieliasiantuntijan on tietenkin osattava käyttää venäjän kieltä erilaisissa viestintätilanteissa ja kulttuurikonteksteissa ja tunnettava Venäjää, venäläistä kulttuuria ja yhteiskuntaa.
Näiden oppiainekohtaisten tietojen ja taitojen lisäksi on oltava yleisiä akateemisia valmiuksia: kyky hakea tietoa, käyttää sitä kriittisesti ja esittää eteenpäin suullisesti ja kirjallisesti. Maisterilla odotetaan myös olevan kyky pitkäjänteiseen työskentelyyn.
Yleisiin työelämävalmiuksiin kuuluvat viestintävalmiudet, yhteistyötaidot, tiedonhaku- ja muut atk-valmiudet.
Yleiset taidot voidaan jakaa myös välineellisiin, yhteistoiminnallisiin ja itsenäisen toiminnan taitoihin. Välineellisiä taitoja ovat esimerkiksi erilaiset tekniset taidot, kuten tietoteknisten ohjelmistojen käyttötaito, viestintätaidot omalla ja vierailla kielillä, tiedon hankinta- ja käsittelytaidot ja opiskelutaidot.
Kieliaineita lukevan opinnoista suuri osa on viestintätaitoja kehittävää. Seminaarien yhteydessä käydään yliopiston kirjastossa tiedonhankintakoulutuksessa, ja itse tutkielmaprosesseissa valmiudet kehittyvät työn aikana. Tiedonhakutaitoja voi opiskella myös yliopiston kirjaston Tiedonhaku tutuksi -paketin avulla. Kirjaston verkko-opetussivuilla on myös erillinen Verkkotiedonhaku tutuksi –paketti.
Tietoteknisten taitojen kehittämiseen on jokaisen panostettava myös itse, ja tarvittaessa oppiaineessa järjestetään kyrillisen tekstinkäsittelyn tietoiskuja. On järkevää tehdä kirjalliset tehtävät alusta alkaen tietokoneella. Edelleen tarpeellinen käsin kirjoittamisen taito säilyy ja kehittyy kyllä luentomuistiinpanoja tehdessä. Opiskelun ja oppimisen taitoja kehittävää koulutusta on tarjolla myös Opiskeluohjeita Turun yliopiston opiskelijalle -sivustolla.
Eri kielten taito kehittyy kurssien lisäksi myös itsenäisen opiskelutyön aikana, erikielisen aineiston käytössä tenttikirjoina, referaattien ja esseiden sekä tutkielmien materiaalina. Yliopisto tarjoaa runsaasti englanninkielistä opetusta, johon osallistuminen on erinomaista "kotikansainvälistymistä". Turussa on hyvä mahdollisuus myös kehittää toisen kotimaisen kielen taitoja ottamalla opintoja Åbo Akademista.
Yhteistoiminnallisia taitoja ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, ryhmässä toimimisen taidot, osaamisen jakamisen taidot tai projektijohtamisen taidot. Nämä kehittyvät harjoituskursseilla, mutta ehkä erityisesti seminaareissa. Opiskelijat voivat myös perustaa lukupiirejä ja muutenkin halutessaan opiskella yhdessä. Vuorovaikutustaitoja kehittää myös aktiivinen osallistuminen ryhmäopetukseen: ei pelkästään passiivisena kuulijana vaan myös aktiivisena keskustelijana. Samalla kehittyvät kriittisen ajattelun ja olennaisen tiedon tunnistamisen taidot.
Tutkielma on jokaiselle oma "projekti", samoin muita itsenäisesti suoritettavia opintojaksoja voi pitää pienempinä projekteina. Niissä korostuvat ehkä kuitenkin enemmän itsenäisen projektityöskentelyn taidot. Työharjoittelu kehittää myös yhteistoiminnallisia projektitaitoja. Koska projektijohtamisen taidot ovat nykyisessä työelämässä tärkeitä, yliopisto tarjoaa niistä myös erillistä koulutusta.
Yhteistoiminnallisia taitoja kehittää myös toimiminen järjestöissä, esimerkiksi aineyhdistyksessä tai ylioppilaskunnassa. Yhteistoiminnalliset taidot ovat hyvin tärkeitä nykypäivän työelämässä, jossa toimitaan ryhmissä ja työ on usein projektiluonteista. Kieliasiantuntijalta odotetaan myös monikulttuurisessa yhteisössä toimimisen taitoja, joita oma, monikulttuurinen työyhteisömme kehittää kaikessa arkipäivän toiminnassa. Monikulttuurisuustaitoja lisää myös opintoihin kuuluva kieliharjoittelujakso Venäjällä.
Monet ns. akateemiset valmiudet ovat itsenäisen toiminnan taitoja. On osattava erottaa olennainen epäolennaisesta, hahmottaa kokonaisuuksia, arvioida tietoa ja työskennellä itseohjautuvasti, vastuullisesti ja sitoutuneesti. Tutkielmaprosessi on hyvä esimerkki näiden taitojen kehittymisestä.
On myös kyettävä sietämään muutosta ja epävarmuutta, sitä, että ainoita oikeita vastauksia ei ole. Tämän ymmärryksen kehittämiseen pyrkivät kaikki opintojaksot. On toki selvää, että esimerkiksi muoto-opin kysymyksiin on usein yksi ainoa oikea vastaus, mutta jo mentäessä kielen muille tasoille ja kulttuuriin, analyysiin ja tulkintaan, asiat monimutkaistuvat.
Erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta on ymmärrys elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen välttämättömyydestä. Vaikka puhummekin suomen kielellä maisteriksi "valmistumisesta", se ei tarkoita, että pelkillä tutkinto-opintojen aikana saaduilla tiedoilla ja taidoilla selviäisi työelämässä. Varsinaisen ammatin joutuu opettelemaan heti työelämään siirryttyään, ja sen puitteissa jatkuvasti täydentämään osaamistaan. Olennaista onkin, että opiskeluaika on antanut valmiudet ja halun oppia ja kehittää itseään.
Yhtenä Suomen vahvuuksista EU:ssa pidetään Venäjän ja venäläisyyden tuntemusta. Venäjän kielen maisteri voikin päätyä hyvin monenlaisiin tehtäviin työelämässä.
Tällä hetkellä kaksi selkeintä ryhmää ovat opetustehtävät ja erilaiset liike-elämän vientitehtävät. Opettajina toimitaan sekä perusasteella ja lukiossa että aikuiskoulutuksessa. Opettajien tarve ei tällä hetkellä ole kovin suuri, mutta se voi lisääntyä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Suomen kieli on hyvä sivuaine, sillä maassa tarvitaan yhä enemmän suomea vieraana kielenä opettavia.
Opettajaksi tähtäävän on varminta yhdistää venäjä tutkinnossaan johonkin toiseen kieliaineeseen. Liikemaailmaan tähtäävän taas esimerkiksi opintoihin yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Puhtaan "humanistisellakin" aineyhdistelmällä on oppiaineesta kuitenkin päädytty vientitehtäviin. Ammatin maisteri oppii työelämässä!
Kolmas ryhmä työtehtäviä ovat julkisen sektorin tehtävät kunnissa ja valtion eri virastoissa. Nämä tehtävät voivat liittyä esimerkiksi Suomen kasvavaan maahanmuuttajaväestöön. Myös järjestömaailmassa tarvitaan venäjän ja Venäjän tuntijoita. Osa valmistuneista päätyy "minne vaan", useimmiten opiskeluaikana kertyneen työkokemuksen tai jopa harrastusten perusteella.
Kaikissa näissä tehtävissä toimivia voi sanoa kieliasiantuntijoiksi. Kieliasiantuntijalla on oltava nykyvenäjän käytön tuntemus ja hallinta erilaisissa viestintätilanteissa ja kulttuurikonteksteissa, ja hänen on tunnettava venäläistä kulttuuria ja yhteiskuntaa. Yleisiä akateemisia valmiuksia ovat kyky hakea tietoa, käyttää sitä ja tuottaa tekstiä.
Syventävien opintojen vaiheessa kannattaa käyttää hyväksi myös Åbo Akademin venäjän kielen laitoksen tarjoamat mahdollisuudet. Siten voi saada lisää vaihtoehtoja valinnaisten opintojaksojen suorittamiseen. Tarkemmat tiedot tarjolla olevasta opetuksesta lukukausien alussa saa suoraan naapurikorkeakoulusta.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tarjonnasta tietoa löytyy Turun kauppakorkeakoulun sivuilta.