Yleisen historian aineistokokoelmat
Yleisen historian oppiaineella on hallussaan laajat alkuperäisaineistokokoelmat. Aineistoa on vuosien varrella kartutettu erityisesti oppiaineen painopistealueiden teemoista: siirtolaisuushistoriasta, Itämeren piirin historiasta ja matkailun historiasta. Näiden lisäksi aineistoa on hankittu myös lukuisista muista teemoista. Kokoelmistamme löytyy esimerkiksi runsaasti materiaalia toisesta maailmansodasta, maailmannäyttelyistä ja Kolmannen valtakunnan historiasta. Aineisto koostuu sekä arkistomateriaalista että painetusta kirjallisuudesta ja sanoma- ja aikakauslehtien vuosikerroista.
Mittava osa materiaalista on mikrofilmeinä tai -kortteina. Filmatusta aineistosta on koottu yhteinen tietokanta, jossa materiaalia pystyy selaamaan sekä teemoittain että tekemällä asiasanahakuja.
Oppiaineen kokoelmissa on lisäksi erittäin suuret kokoelmat muuta materiaalia, jota ei ole mikrofilmattu. Näistä mainittakoon erityisesti 1960-luvulta lähtien kartutettu laaja ja ainutlaatuinen siirtolaisuushistorian kokoelma sekä uudempi matkailun historian kokoelma. Molemmista kokoelmista on laadittu omat esittelynsä sekä luettelot, joiden kautta aineistoihin voi tutustua paremmin. Oppiaineen alkuperäismateriaali verkossa -projekti on koonnut opiskelijoiden ja opettajien käyttöön myös runsaan määrän digitaalisia alkuperäislähteitä.
Sijainti ja käyttö
Yleisen historian aineistokokoelmat sijaitsevat pääosin oppiaineen kokoelmahuoneessa (huone 122). Matkailun historian arkisto sijaitsee yleisen historian käytävän arkistokaapeissa. Mitään aineistoja ei lainata ulos, mutta materiaaleihin voi tutustua kokoelmahuoneessa virka-aikana. Opiskelijoiden ja tutkijoiden käytettävissä on useita mikrofilmien ja -korttien lukulaitteita, joista yhdellä on mahdollista ottaa tulosteita. Oppiaineen henkilökunta opastaa kokoelman käytössä. Tutkimuksesta aiheutuvista kustannuksista on neuvoteltava henkilökunnan kanssa.
Yleisen historian toimisto ottaa vastaan aineistokokoelmiin liittyviä kyselyjä. Oppiaineen henkilökunta voi suorittaa harkintaan perustuvia hakuja alkuperäismateriaaleista (esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista). Hauista peritään arkistolaitoksen taksojen mukainen veloitus. Minimitaksa veloitetaan myös silloin, kun materiaalista ei löydy etsittyjä tietoja.