Jatko-opinnot yleisessä historiassa
Yleisen historian oppiaineessa on mahdollista suorittaa tieteellisiä jatko-opintoja, jotka tähtäävät filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkintoon. Jatko-opintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee luomaan uutta tieteellistä tietoa. Jatko-opinnot tarjoavat mahdollisuuden syventää osaamistaan ja ymmärrystään omalla tieteenalallaan ja kehittyä itsenäiseksi tutkijaksi, mutta ne pätevöittävät myös monille muille aloille hakeutuvia.
Yleisen historian väitöskirjat ovat useimmiten monografioita, jotka edellyttävät usean vuoden yhtäjaksoista perehtymistä tutkittavaan aihepiiriin ja lähdemateriaaliin, jatkuvaa oman tekstin tuottamista ja luettamista sekä aktiivista keskustelua ja kiinteätä yhteydenpitoa muihin tutkijoihin. Väitöskirja on mahdollista tehdä myös artikkeliväitöskirjana, joka koostuu useista erikseen julkaistuista artikkeleista sekä johdanto- ja yhteenveto-osista.
Tohtorintutkintoon kuuluvat lisäksi 60 opintopisteen jatko-opinnot, jotka koostuvat joko kokonaan pääaineopinnoista tai pääaineopinnoista ja niitä tukevista muista opinnoista. Jatko-opintoja voivat olla mm. teoreettiset ja metodiset opinnot, harjoituskurssit ja seminaarit sekä tieteelliset julkaisut.
Miten jatko-opiskelijaksi voi hakeutua?
Jatko-opinnoista kiinnostuneen on hyvä keskustella oppiaineen jatko-opinnoista vastaavan professorin kanssa ja muiden opettajien ja tutkijoiden, esimerkiksi pro gradu -työn ohjaajan, kanssa. Opiskelijan ja professorin yhdessä laatimassa opintosuunnitelmassa hahmotellaan tutkimuksen teema, lähtökohdat ja tavoitteet sekä suoritettavat jatko-opinnot. Suunnitelmaan kuuluvat myös mm. arviot eri osasuoritusten laajuudesta ja opintojen aikataulusta sekä rahoituksesta.
Humanistisessa tiedekunnassa on neljä kertaa vuodessa hakuaika jatko-opintoihin. Oppiaineeseen on otettava yhteyttä hyvissä ajoin ennen hakuajan umpeutumista, viimeistään kuukautta ennen. Hakuvaiheessa tarvitaan professorin puoltama tutkimussuunnitelma, jatko-opintosuunnitelma sekä tiedekunnan hakulomake. Tarvittavat lisätiedot, lomakkeet sekä kunkin lukuvuoden hakupäivät löytyvät tiedekunnan nettisivuilta ja jatkotutkinto-oppaasta.
Tutkimuksen tekemisessä aiheen valinta ja -rajaus, metodiset ja teoreettiset lähtökohdat sekä aineistojen hedelmällisyys ja saatavuus ovat keskeisiä kysymyksiä. Nuori tutkija joutuu niiden lisäksi kuitenkin pohtimaan myös käytännön seikkoja kuten toimeentuloaan. Jatko-opiskelijan on itse hankittava rahoitus opinnoilleen ja tutkimukselleen.
Jatko-opiskelijan toimeentulossa vaihtoehtoina ovat opintotuki, säätiöiden jakamat apurahat sekä palkallinen työ tutkimusprojektissa. Tutkimustehtäviä on maistereille tarjolla niukasti, ja moni suorittaakin jatko-opintojaan jonkin muun työn ohessa. Kaiken kaikkiaan nuoren tutkijan ura on tyypillisesti pätkätyöläisyyttä. Rahoituksen järjestäminen vaatii aktiivisuutta, ahkeruutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan tutkimushankkeeseen.
Lisätietoja apurahojen hausta Turun yliopiston tutkimuspalvelujen Tutkimusrahoitustiedotus-sivuilta. Näille sivuille pääsee vain Turun yliopiston ja rahoittajaorganisaatioiden verkossa. Neljännesvuosittain ilmestyvä Turun yliopiston apurahatiedote on luettavissa kuitenkin yliopiston opiskelijapalveluissa, josta saa tietoa myös opintotukirahoituksesta.