Professori Liisa Steinbyn julkaisuja
Vuoteen 2007 julkaisin tutkimukseni Liisa Saariluoma -nimisenä.
Monografioita
Sanataideteoksen ontologia René Wellekin ja Austin Warrenin teoksessa 'Theory of Literature'. Tampere: Tampereen yliopisto. Yleinen kirjallisuustiede 1980.
Die Erzählstruktur des frühen deutschen Bildungsromans: Wielands "Geschichte des Agathon", Goethes "Wilhelm Meisters Lehrjahre". Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Dissertationes humanarum litterarum 42. Helsinki 1985.
Muuttuva romaani. Johdatus individualistisen lajin historiaan. Hämeenlinna 1989. 351 p.
Postindividualistinen romaani. Helsinki, SKS 1992.
Der postindividualistische Roman. Würzburg: Königshausen und Neumann 1994.
Nietzsche als Roman. Über die Sinnkonstituierung in Thomas Manns "Doktor Faustus". Tübingen: Niemeyer 1996.
Modernin minän synty 1700-luvun romaanissa. Valistuksesta "Wilhelm Meisteriin". Helsinki: SKS 1999. 250 p.
Erzählstruktur und Bildungsroman. Wielands "Geschichte des Agathon", Goethes "Wilhelm Meisters Lehrjahre". Würzburg: Königshausen und Neumann 2004.
Milan Kundera, viimeinen modernisti. Faros: Artes liberales. Turku 2005.
Wilhelm Meisters Lehrjahre und die Entstehung des modernen Zeitbewuβtseins. Trier: Wissenschaftlicher Verlag Trier, Kleine Reihe: Literatur - Kultur - Sprache 2005.
Milan Kundera, the Last Modernist (350 s., hyväksytty julkaistavaksi Purdue University Pressiltä)
Toimitettuja teoksia (mm.)
Kirjallisuushistoria tänään. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 43, 1989.
(yhdessä Risto Turusen kanssa): Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 44, 1990.
(yhdessä Erkki Seväsen ja Risto Turusen kanssa): Taide modernissa maailmassa. Taiteensosiologiset teoriat Georg Lucácsista Fredric Jamesoniin. Helsinki 1991.
(yhdessä Risto Turusen ja Dietrich Assmannin kanssa): Vaihtuva muoto. Tutkielmia suomalaisen romaanin historiasta. SKS 1992.
(yhdessä Gerhard Schmittin kanssa): Geschichte als Erfahrung und literarische Form. Acta universitatis Ouluensis. Humaniora B 21. Oulu 1995.
(yhdessä Marja-Leena Hakkaraisen kanssa): Interteksti ja konteksti. Helsinki: SKS 1998.
Keijujen kuningas ja musta Akhilleus. Myytit modernissa kirjallisuudessa. Helsinki: SKS 2000.
Esimerkin voima. Exemplum ja esimerkillisyys antiikin retoriikasta nykypäivän naistenlehtiin. Turku: Kirja-Aurora 2001.
(yhdessä Piret Kruusperen ja Tarja Pakarisen kanssa): Viron kirjallisuus vuosituhannen vaihteessa: postmodernia ja modernia. Helsinki: SKS 2003.
(yhdessä Jussi Ojajärven kanssa): Minä ja markkinavoimat. Yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin aikakaudella. Helsinki: Avain 2008.
(yhdessä Samuli Häggin ja Markku Lehtimäen kanssa / with Samuli Hägg and Markku Lehtimäki): Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: SKS 2009.
Yli 60 artikkelia, mm.
"The Biographical Mode in the Novels of Virginia Woolf". - Orbis Litterarum 45, 2 (1990), 169-188.
"Eksaktius, tiedonintressi ja kirjallisuudentutkimuksen käsitteet". - Liisa Saariluoma ja Risto Turunen (toim.): Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 1990, Pieksämäki 1990, 111-130.
"Kenen käsitteitä käytät? Kirjallisuudentutkimus humanistisena tieteenä". - Päivi Lappalainen ja Lea Rojola (toim.): Kuka sinä olet? Kuka minä olen? Tutkiva subjekti kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksessa. Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 48, Pieksämäki 1994, 164-172.
"Geschichte als Märchen. 'Der Butt' von Günter Grass". - Liisa Saariluoma ja Gerhard Schmitt (toim.): Geschichte als Erfahrung und literarische Form. Acta universitatis Ouluensis. Humaniora B 21. Oulu 1995, 65-90.
"Unohdetun kansan ääni. Ville Kuronen ja 'Ryysyrannan Jooseppi'". - Matti Savolainen (toim.): Marginalia ja kirjallisuus. Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta. Helsinki: SKS 1995, 224-245.
"Hinaus aus der Zivilisation. Tourniers 'Vendredi' und Rousseaus Zivilisationskritik". - Germanisch-Romanische Monatsschrift 47 (1997), 133-149.
"Kundera, Broch und die Tradition des modernen Romans". - Poetica 30, 1998, 179-199.
"Virginia Woolf's The Years: Identity and Time in an Anti-Family Novel". - Orbis litterarum 54, 1999, 276-300.
"Hermeneutiikka, teoria ja 'toisen' kohtaamisen ongelma". - Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja 53, 2000. Pieksämäki, 11-26.
"Herderin kulttuurin tutkimuksen metodi". - Sakari Ollitervo ja Kari Immonen (toim.): Herder, Suomi, Eurooppa. SKS, Helsinki 2006, 144-175.
"Kone, organismi, kone: miten metaforat jäsentävät todellisuuttamme". - Avain 2006: 4, 4-21.
"Narrativisation of Identity in the Novels of the 18th Century". - Interlitteraria 12, 2007, 111-124.
"The Cognitive Function of Myths in Modernity". - Interlitteraria 13, 2008.
"Bahtin, Lukács, Hegel: subjekti, merkitsevä muoto ja aika-paikallisuus romaanissa". – Samuli Hägg, Markku Lehtimäki, Liisa Steinby: Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: SKS 2009, 168–207.
"Aika, paikka ja subjekti Genetten narratologiassa". – Samuli Hägg, Markku Lehtimäki, Liisa Steinby: Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: SKS 2009, 78–110.
"Kertomuksen tiedollinen ulottuvuus". – Samuli Hägg, Markku Lehtimäki, Liisa Steinby: Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Helsinki: SKS 2009, 238–80.
Johann Gottfried Herders Sprachtheorie in Abhandlung über den Ursprung der Sprache“. – Gerhard Schmitt (Hrsg.): Bausteine einer Progressiven Philologie. Veröffentlichungen der ProPhil-Konferenz vom 3. –4.4.2008 in Oulu, Finland. GRIN Verlag 2009, 47–61.
„Dichtung als Erkenntnis und als Weltschöpfung. Poesie und poetische Sprache bei Johann Gottfried Herder“. – Gerhard Schmitt (Hrsg.): Bausteine einer Progressiven Philologie. Veröffentlichungen der ProPhil-Konferenz vom 3. –4.4.2008 in Oulu, Finland. GRIN Verlag 2009, 63–85.
The Rehabilitation of Myth: Enlightenment and Romanticism in Johann Gottfried Herder’s Vom Geist der Ebräischen Poesie. – Sjuttonhundratal 1, 2009, 51-76.
Kultur als Differenzierung: Die Funktion der Klöpfgeißel-Geschichte in Thomas Manns Doktor Faustus. – Interlitteraria 14, 2009, vol. II, 273-289.
„Die Situiertheit der Metapher und des Begriffs bei Herder“ . - Herder-Jahrbuch / Herder Yearbook X, 2010, 143-163.
„Ein mitteleuropäischer Zusammenhang: Die Bedeutung von Kafka, Musil und Broch für Milan Kunderas Kunst des Romans“. Ernest W. B. Hess-Lüttich (Hrsg.): Deutsch im interkulturellen Begegnungsraum Ostmitteleuropa. Frankfurt am Main: Peter Lang 2010, 103-119.
"Myytti menneisyyden ja nykyisyyden reflektoinnin keinona: Christa Wolffin Kassandra ja Medeia". – Pertti Grönholm ja Anna Sivula (toim.): Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa? Turku: Turun Historiallinen Yhdistys ry 2010, 110-135.
"Christa Wolf: Mitä meissä tapahtuu?" – Lotta Kähkönen, Hanna Meretoja (toim.): Musitijälkiä. Esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta. Helsinki: BTJ Finland Oy 2010, 241-258.
Hermann Cohen and Bakhtin’s early aesthetics (37 s.; hyväksytty julkaistavaksi Studies in East European Thought -aikakauslehdessä)