"Ne, jotka eivät muista menneisyyttä, ovat tuomittuja toistamaan sitä."
- filosofi George Santayana (1905)
Turun yliopistossa on opetettu ja tutkittu historiaa vuodesta 1922 lähtien. Turkuun on kasvanut 85 vuodessa tutkimus- ja opetusyksikkö, joka on Suomen laajimpia ja monipuolisimpia. Turun yliopiston historia-aineet muodostavat myös ainutlaatuisen oppiainevalikoiman: filosofian maisteriksi ja tohtoriksi voi valmistua kulttuurihistoriassa, Suomen historiassa ja yleisessä historiassa. Maisteriksi voi valmistua niin ikään kansainvälisessä European Heritage, Digital Culture and the Information Society -ohjelmassa, joka on toteutettu yhdessä Coimbran, Kölnin ja Salenton (ent. Lecce) yliopistojen kanssa. Historia-aineissa voi lisäksi suorittaa arkistoalan tutkinnon; Suomen historian arkistolinja on ainoa ylempään arkistotutkintoon johtava väylä arkistolaitoksen ulkopuolella. Tutkinto antaa ammatillisen pätevyyden julkishallinnon ja yhteisöjen arkistojen akateemisiin virkoihin.
Historian oppiaineet toimivat aktiivisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja on opiskelija- ja opettajavaihtosopimuksin rakentanut kansainvälisesti verkottuneen yliopistollisen yhteisön. Opetus on ollut korkeatasoista ja arvostettua, mistä kertoo se, että Turun yliopiston historian opetus oli vuosina 1997?2001 opetuksen valtakunnallinen huippuyksikkö. Opetuksen kehittäminen on tapahtunut tiivissä yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa. Historian oppiaineet ovat myös olleet mukana käynnistämässä Suomen virtuaaliyliopiston alaista Historian valtakunnallista verkko-opetushanketta. Historian oppiaineet toimivat Kurjenkaivon kentän tuntumassa Sirkkalan kasarmilla (Kaivokatu 12), mutta päivittäisessä opetus- ja tutkimustoiminnassa katseen kohteeksi nousee niin paikallinen kuin globaalikin. Tervetuloa tutustumaan historian oppiaineiden toimintaan!
Henkilökunta
Historian oppiaineissa on 21 vakinaista virkaa, minkä lisäksi laitoksella työskentelee viitisenkymmentä tutkijaa ja osa-aikaista opettajaa. Jokaisessa oppiaineessa on kaksi professoria, kulttuurihistorialla on lisäksi yksi vieraileva professori. Henkilökohtaiset esittelyt löytyvät oppiaineiden sivuilta, joille linkit ovat alla:
Kulttuurihistorian henkilökunta
Suomen historian henkilökunta
Yleisen historian henkilökunta
Historia-aineiden historia
Turusta tuli yliopistokaupunki vuonna 1640, kun kaupunkiin perustettiin Kuninkaallinen Turun Akatemia. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen akatemia siirrettiin Helsinkiin ja nimettiin Suomen Keisarilliseksi Aleksenterin Yliopistoksi.
Vuonna 1920 Turkuun perustettiin maan ensimmäinen pelkästään suomenkielinen yliopisto. Se aloitti toimintansa kesällä 1922 entisen hotelli Phoenixin tiloissa kauppatorin laidalla. Ensimmäisiin oppiaineisiin kuului myös Suomen historia, jonka ensimmäiseksi professoriksi nimitettiin Karungista kotoisin ollut historiallisten aineiden ylitarkastaja, kouluneuvos ja filosofian tohtori Artturi Heikki Snellman-Virkkunen. Kokenut koulu- ja hallintomies sai kunnian toimia myös nuoren yliopiston ensimmäisenä rehtorina.
Muutama vuosi myöhemmin oppiaineesta tuli nimeltään "kotimainen ja yleinen historia", sillä ainoastaan kansallisen historian opetuksen ei katsottu enää riittävän. Maaliskuussa 1929 oppiaineiden yhteinen professuuri jaettiin Suomen ja yleisen historian professuureiksi. Yleisen historian ensimmäinen vakinainen professori astui virkaan kuitenkin vasta vuonna 1937. Kolmas historian oppiaine, kulttuurihistoria, perustettiin vuonna 1972, ja se oli pitkään ainoa laatuaan Suomessa. Vuodesta 1959 lähtien oppiaineet toimivat erillisinä oppiainelaitoksina, kunnes ne yhdistettiin vuonna 1975 yhteiseksi historian laitokseksi.
Historian oppiaineet ovat aikojen saatossa toimineet useissa tiloissa. Aluksi tilat sijaitsivat oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä, yhdessä huoneessa. Tuolloin oli vielä tapana, että professorit työskentelivät ja pitivät vastaanottoa pääasiassa kotonaan. 1960-luvulla kotona työskenteleminen kävi harvinaisemmaksi, kun historian laitos sai omat tilat Hämeenkatu 1:stä. Vuonna 1971 laitos muutti Turun kasarmeille, Yliopistonmäen tuntumaan, josta se neljä vuotta myöhemmin siirtyi vastarakennettuun Jusleniaan. Kulttuurihistoria muutti vielä takaisin puukasarmeille vuonna 1993, mutta kaikki oppiaineet asettuivat jälleen saman katon alle kesällä 2006, jolloin historian laitos siirtyi Sirkkalaan.