1. kerros (yleinen historia)
2. kerros (Suomen historia)
3. kerros (kulttuurihistoria)
"Muistelma Turun leiriltä"
Hannes Mäki Turun punavankileirissä Sirkkalassa 1918.
Sirkkala
Historian oppiaineet sijaitsevat Sirkkalan kasarmilla aikaisemmin sotilassairaalana toimineessa keltaisessa rakennuksessa (Kaivokatu 12). Yleisen historian tilat ovat talon ensimmäisessä, Suomen historian toisessa ja kulttuurihistorian kolmannessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa on myös oppiaineiden yhteinen kokoushuone Aikala.
Oppiaineiden ensimmäisten professorien mukaan nimetyt harjoitushuoneet (kulttuurihistorian Litzen, Suomen historian Juva sekä yleisen historian Jäntere) sijaitsevat punaisen esikuntarakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksessa on myös historian oppiaineiden yhteinen seminaarihuone (Virkkunen). Esikuntarakennuksen ja valkoisen talon välissä olevassa nivelrakennuksessa sijaitsee myös 68-paikkainen luentosali. Kasarmin pihassa on paikkoja polkupyörille, mutta autopaikoitus on sallittu vain Turun yliopiston henkilökunnalle.
Kaikkien oppiaineiden seminaarikirjastot sijaitsevat Juslenian (Henrikinkatu 2) kolmannessa kerroksessa.
Sirkkalan historiaa
Kaivokadun ja Kiinanmyllynkadun välissä sijaitseva kaupunginarkkitehti P.J. Gylichin suunnittelema keltainen kivitalo valmistui Turun köyhäintaloksi vuonna 1834. Rakennuksesta tehtiin ennennäkemättömän suuri, sillä vuoden 1827 suurpalossa tuhoutuneen vaivaistalon tilat olivat olleet riittämättömät kaupungin kasvaneelle köyhälistölle. Vaivaiset ehtivät asua rakennuksessa kuitenkin vain kaksi vuosikymmentä, sillä vuonna 1846 köyhäintalosta tuli Krenatööritarkk'ampujapataljoonan asemapaikka. Seuraavana vuonna nykyisen Sirkkalankadun varrelle rakennettiin valkoinen rakennus, joka toimi sotilassairaalana. 1850-luvulla keltaisen talon viereen nousi myös puukasarmi kasvaneen pataljoonan majoitus- ja ruokailutiloiksi.
Tarkk'ampujapataljoona lakkautettiin Oolannin sodan jälkeen vuonna 1857, koska sodan aikana perustetun ruotuväen katsottiin riittävän maan puolustukseksi. Uusiksi asukkaiksi tulivat venäläiset sotilaat. 1870-luvulla alueelle rakennettiin vielä yksi, väriltään punainen, kivirakennus.
Suomen sisällissodan aikana valkoiset tekivät kasarmista vankileirin. Kesäkuussa 1918 vankeja oli noin 3300, enimmäkseen muualta kuin Turun seudulta kotoisin olevia nuoria miehiä. Vankileirejä tutkineen Jaakko Paavolaisen laskujen mukaan leirillä kuoli yhteensä 120 vankia, useimmat nälkään ja sitä seuranneisiin tauteihin. Ilmeisesti vain yksi pakoa yrittänyt vanki teloitettiin. Leiri suljettiin heinäkuussa 1919. Sen jälkeen alueen rakennukset ovat jälleen toimineet kasarmina.
Nykyinen historian oppiaineiden rakennus toimi puoli vuosisataa sotilassairaalana; turkulaiset tuntevatkin rakennuksen parhaiten nimellä Sotilassairaala 2. 1990-luvulla sotilassairaalan toiminta loppui, ja rakennus jäi tyhjilleen.
Sirkkalan entinen sairaalarakennus sai uudet asukkaat kesäkuussa 2006, kun historian laitos muutti talon peruskorjattuihin tiloihin.