Historian pääaineopiskelijaksi?
Historia-aineiden pääaineopiskelijaksi pääsee valintakokeen läpäisemällä. Kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian yhteisen valintakokeen kautta valitaan vuosittain 43 opiskelijaa, joista 22 opiskelijaa valitaan suoraan valintakokeen perusteella ja 21 opiskelijaa valintakokeen ja taustapisteiden perusteella. (Pisteiden laskemistavasta tarkemmin ks. Turun yliopiston valintaopas, humanistinen tiedekunta.)
Valintakoe pidetään maanantaina 20.5.2013 klo 13-17, ls. IX, Luonnontieteiden talo I, 1. krs., yliopistonmäki ja ls. X, Luonnontieteiden talo I, 2. krs., yliopistonmäki.
Valintakoekirja: Silja Laine: "Pilvenpiirtäjäkysymys." Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2011. Verkkojulkaisuna http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4545-0. Teoksen voi myös ostaa Turun yliopiston verkkokaupasta UTUshop https://utushop.utu.fi/
Valintakokeessa hyväksytty opiskelija on oikeutettu suorittamaan historia-aineiden yhteiset perusopinnot tai kulttuurihistorian perusopinnot sekä minkä tahansa tai vaikka kaikkien historian oppiaineiden aine- ja syventävät opinnot.
Lisäksi valitaan oppiaineittain enintään 5 avoimessa yliopistossa opintoja suorittanutta opiskelijaa.
Keväällä 2013 kaikki päävalinnan hakijat (yo-tutkinnon suorittaneet ja heihin rinnastettavat) hakevat tiedekuntaan valtakunnallisessa sähköisessä hakujärjestelmässä. Haku tapahtuu osoitteessa: www.yliopistohaku.fi
Millainen valintakoe on?
Valintakoekirjan pohjalta kirjoitetaan kaksi esseevastausta, joista toinen voi olla aineistotehtävä. Vastauksilta edellytetään hyvää lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien hallintaa. Valintakoekysymykset ovat laajempia kuin ylioppilastutkinnon reaalikokeen tehtävät. Vastausten arvostelussa kiinnitetään erityisesti huomiota olennaisen tietomateriaalin hallinnan lisäksi asialliseen ja selkeään kokonaisnäkemykseen ja esitystapaan. Kummastakin osasta voi saada enintään 30 pistettä. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava kummastakin kysymyksestä vähintään 10/30 pistettä. Kokeen enimmäispistemäärä on 60.
Miten osaan vastata oikein?
Valintakoe on opiskelemaan haluavalle suuri ponnistus. Historia on luova ja tulkitseva tiede, joten kokeessakaan ei voi olla yhtä absoluuttisen oikeaa vastausta, vaan pisteytys pohjautuu sekä kysyttyihin faktoihin että niiden esitystapaan. Hakijan suoritusta tämä tietysti hankaloittaa, mutta muutama yksinkertainen ohje kannattaa muistaa.
- Historia-aineiden valintakokeessa on kaksi kysymystä, ja käytettävissä oleva aika kannattaa jakaa viisaasti. Se, aloitatko helpoimmasta vai vaikeimmasta, on mielipidekysymys, mutta huomioi se ajankäytössäsi. Muista että pitkä vastaus ei välttämättä ole paras vastaus. Pituudella et vastaustasi pelasta, joten älä toista itseäsi.
- Mikäli olet äskettäin osallistunut ylioppilaskirjoituksiin, hyvän esseevastaukset kriteerit lienevät selkeästi mielessäsi. Loogisuus, jäsennelty kokonaisuus ja tekstin sujuva eteneminen ovat toivottavia ominaisuuksia. Muista pysytellä annetun kysymyksen puitteissa, määrittele sen rajat (ajallisesti, paikallisesti, temaatisesti) ja pitäydy siinä, vaikka osaisitkin koko kirjan ulkoa.
- Vastauksen tulee olla omaa tekstiäsi, tulkintaasi ja analyysejasi. Kirjan sanasta sanaan ulkoa opettelu ja sen toistaminen vastauksessa ei osoita arvostelijalle muuta kuin hyvää muistia. Faktat tulee esittää omin sanoin ja käytettävät käsitteet on määriteltävä. Olennainen on erotettava epäolennaisesta, asiat on liitettävä yhteyksiinsä sekä ajallisesti että paikallisesti, ja vastaus on muotoiltava selkeällä käsialalla loogiseksi kokonaisuudeksi.
- Erinomainen vastaus osaa katsoa myös vaaditun materiaalin ulkopuolelle, mikäli se kysymykseen sopii, ja poimia sieltä täydentävää tietoa. Osuva lyhyt viittaus nykyhetkeen tai määritellyn aika-alueen ulkopuolelle osoittaa arvostelijalle, että hakija pystyy tekemään johtopäätöksiä ja osaa yhdistää historiallisia tapahtumia ja ilmiöitä niiden laajempaan kokonaisuuteen. Väkisin tehdyt viittaukset ja liian pitkälle menevät analogiset vertailut ovat helposti kuitenkin kömpelöitä; niitä kannattaa käyttää harkiten. Vastauksessa voi myös esittää kritiikkiä sekä omaa analyysia, kunhan se on hyvin perusteltua sekä sisällön kannalta olennaista.