Tutkinnonuudistus
Tutkinnonuudistus on osa eurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eurooppalaisten tutkintojen vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia. Suomessa tutkinnonuudistuksen tavoitteena on myös tutkintoaikojen lyhentäminen. Lue lisää Bolognan prosessista ja tutkinnonuudistuksen taustoista yliopiston sivuilta osoitteesta http://utu.fi/opiskelu/opinnot/Tutkintorakenneuudistus.html.
Tutkinnonuudistuksen siirtymäaika päättyi 31.7.2008. Tämän jälkeen on mahdollista suorittaa ainoastaan uuden tutkintojärjestelmän mukaisia opintoja.
Siirtymäajan loputtua kenenkään opinto-oikeus ei ole päättynyt eivätkä suoritetut opinnot ole muuttuneet mitättömiksi.
Keskeiset muutokset
Uudessa tutkintorakenteessa opiskelija suorittaa kaksi erillistä tutkintoa: ensin suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (laajuus vähintään 180 opintopistettä) ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinto (laajuus vähintään 120 opintopistettä). Kandidaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta ja maisterintutkinnon kaksi vuotta.
Uudistuksen myötä opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi (1 op vastaa noin 26 opiskelijan työtuntia, kun taas 1 ov vastaa noin 40 tuntia). Yhden lukuvuoden ohjeellinen suoritusmäärä on 60 opintopistettä.
Uuden tutkinnon mukaisten perusopintojen laajuus on humanistisessa tiedekunnassa 25 op. Aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijoille 45 op ja sivuaineopiskelijoille 35 op, koska kandidaatinseminaari ei ole heille pakollinen. Syventävät opinnot ovat 80 op laajuiset ja sisältävät pro gradu -tutkielman, joten loppumerkinnän arvosanaan vaikuttaa myös gradun arvostelu. Opintokokonaisuudet voi halutessaan tehdä minimiä laajempina.
Siirtyminen uuteen tutkintojärjestelmään
Siirtymäkauden päätyttyä 31.7.2008 kaikki Turun yliopiston opiskelijat ovat siirtyneet suorittamaan uuden tutkintojärjestelmän mukaisia tutkintoja. Kaikki vanhojen tutkintovaatimusten mukaiset opinnot luetaan hyväksi uudessa järjestelmässä. Historia-aineisiin tehdyt opinnot pyritään sijoittamaan edelleen historian opintokokonaisuuksiin. Silloinkin kun jollekin suoritukselle ei löydy korvaavuutta historian opintokokonaisuuksissa, opinnot hyväksytään tutkinnon osaksi. Tällöin ne sijoitetaan vapaisiin opintoihin.
Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa suoritetut opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi pääsääntöisesti kertoimella 2 (1 ov = 2 op). Valmiit opintokokonaisuudet (esim. perusopinnot) muunnetaan aina tällä kertoimella. Muissa tiedekunnissa käytännöt vaihtelevat.
Esimerkkejä siirtymisestä:
Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä siitä, miten vanhaan tutkintojärjestelmään suoritetut opinnot muutetaan uuteen tutkintojärjestelmään sopiviksi:
I Vanhat perusopinnot (20 ov), aineopinnot (20 ov) ja syventävät opinnot (20 ov) valmiit ja niistä opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä
- Kukin kokonaisuus muutetaan op-laajuiseksi (40 op) ja kokonaisuudet rinnastetaan uuden tutkinnon kokonaisuuksiin, vaikka laajuudet eivät olekaan samoja. Vanhassa järjestelmässä opintokokonaisuuksilla oli kiinteä laajuus, uudessa tutkintojärjestelmässä kokonaisuuksilla on minimilaajuudet, jotka voivat myös ylittyä (poikkeustapauksissa alittua).
II Vanhat perusopinnot (20 ov) valmiit ja niistä opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä, muut kokonaisuudet kesken
- Perusopinnot muunnetaan 40 op:n laajuisiksi. Tällöin aineopintojen laajuus voi olla pääaineopiskelijoilla vähintään 40 op ja sivuaineopiskelijoilla 30 op (normaalisti 45 op pääaineopiskelijalla ja 35 op sivuaineopiskelijalla). Aineopinnoista voi halutessaan jättää suorittamatta seuraavat osat:
- Kulttuurihistoria: 4 op kohdasta A5 Erikoistumisopintoja ja 1 op kohdasta A2.1. Johdatus kulttuurihistorian tutkimukseen. Vähennyksestä kohdassa A2.1. (1 op) sovitaan vastaavan opettaja Riitta Laitisen kanssa.
- Suomen historia: 5 op kohdasta A4 Näkökulmia Suomen historiaan
- Yleinen historia: 5 op kohdasta A3 Monta historiaa
III Vanhat historian perusopinnot (20 ov) kesken eikä niistä haluta 40 op:n kokonaisuutta vaan suppeampi 25?30 op (25 op minimi)
1. Vanhojen perusopintojen osista kootaan uudet perusopinnot:
P1 Historiantutkimuksen perusteet 5 op
- Korvautuu suorituksilla Historiankirjoituksen vaiheet (1 ov), Historian metodi (2 ov). Näillä suorituksilla kohdasta tulee 6 op:n laajuinen.
- Mikäli Metodi-kurssi (2 ov) puuttuu (vaikka Historian kirjoituksen vaiheet olisi tehtynä), pitää opiskelijan tehdä uusien vaatimusten mukainen kurssi Historiantutkimuksen perusteet (5 op) kokonaan.
P2 Historian peruskurssit, 15 op
- Korvautuu kulttuurihistorian (4 ov) ja Suomen historian peruskursseilla (4 ov) sekä yleisen historian keskeisiä kysymyksiä -kurssi (4 ov). (yht. 12 ov). P2 -kohdan laajuudeksi tulee 24 op.
- Mikäli jokin peruskursseista puuttuu, se suoritetaan uusien vaatimusten mukaisilla kursseilla (5 op).
Näistä kahdesta osasta P1 ja P2 voidaan muodostaa 30 op:n laajuiset historian perusopinnot (6 op + 24 op). Osan kursseista ollessa 5 op:n laajuisia kokonaisuus voi jäädä alle 30 op:n. Sen tulee kuitenkin olla vähintään 25 op.
Jo suoritetut erikoistumisopinnot (vanhan tutkinnon HPO4, Erikoistumisopinnot 5 ov) voidaan joissain tapauksissa sijoittaa aineopintoihin. Ne voidaan sijoittaa myös perusopintoihin, jolloin opintokokonaisuus on minimivaatimusta (25 op) laajempi.
Huom! Kun perusopinnot ovat alle 40 op eli 25-39 op, suoritetaan aineopinnot normaaliin tapaan pääaineopiskelijalla 45 op:n mukaan ja sivuaineopiskelijalla 35 op:n mukaan.
IV Vanhat kulttuurihistorian perusopinnot (20 ov) kesken
Vanhojen perusopintojen osista kootaan uudet perusopinnot.
P1 Kulttuurihistorian peruskurssi (5 op)
- Korvautuu suorituksella Kultturihistorian peruskurssi (4 ov). Kohdan laajuus on tällöin 8 op.
P2 Kulttuurihistoria ja menneisyyden läsnäolo 3 op
- Korvautuu suorituksella Historiakulttuuri ja menneisyyden läsnäolo (2 ov)
P3 Historiantutkimuksen perusteet 5 op
- Korvautuu suorituksilla Historiankirjoituksen vaiheet (1 ov), Historian metodi (2 ov). Näillä suorituksilla kohdasta tulee 6 op:n laajuinen.
- Mikäli Metodi-kurssi (2 ov) puuttuu (vaikka Historian kirjoituksen vaiheet olisi tehtynä), pitää opiskelijan tehdä uusien vaatimusten mukainen kurssi Historiantutkimuksen perusteet (5 op) kokonaan.
P4 Kulttuurihistorian epookit 12 op
- Korvautuu 5 ov:n suorituksilla kohdista P5- P9 (vanhat vaatimukset) oman valinnan mukaan. Kohta jää tällöin 10 op:n laajuiseksi
Ne suoritukset kohdista P5-P9, jotka menevät yli 10 opintoviikon, voidaan joissain tapauksissa sijoittaa aineopintoihin. Ne voidaan sijoittaa myös perusopintoihin, jolloin opintokokonaisuus on minimivaatimusta (25/27 op) laajempi.
Näistä neljästä osasta muodostetaan 27-39 op:n perusopinnot.
Huom! Kun perusopinnot ovat alle 40 op eli 25-39 op, suoritetaan aineopinnot normaaliin tapaan pääaineopiskelijalla 45 op:n mukaan ja sivuaineopiskelijalla 35 op:n mukaan.
V Aineopinnot kesken ja siirtyy uuteen tutkintojärjestelmään
Kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian aineopinnoissa kaikki aiemmin aineopintoina tehdyt suorituksen pyritään ottamaan mukaan myös uuden järjestelmän mukaisiin aineopintokokonaisuuksiin. Kaikissa on joitakin uusia osioita verrattuna vanhaan systeemiin, joten paras tapa selvittää opintojen muuntaminen ja korvaavuudet sekä tarvittavat uudet suoritukset on neuvotella niistä kyseisen oppiaineen assistentin kanssa.
VI Vanhat perus- ja aineopinnot (20 ov + 20 ov) valmiit ja niistä
opintorekisterissä kokonaisuusmerkintä
1. Vanhat perus- ja aineopinnot muutetaan op-laajuisiksi (40 op + 40 op).
2. Kandidaatintutkielman kypsyyskoe kirjoitetaan vanhan proseminaarin pohjalta.
3. Syventävät opinnot tehdään uusien tutkintovaatimusten mukaisesti.
VII Syventävät opinnot kesken ja siirtyy uuteen tutkintojärjestelmään
Kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian syventävissä opinnoissa kaikki aiemmin syventävinä opintoina tehdyt suorituksen pyritään ottamaan mukaan myös uuden järjestelmän mukaisiin opintokokonaisuuksiin. Syventävät opinnot ovat kaikissa oppiaineissa kuitenkin muuttuneet ja siksi opintojen muuntamisesta, korvaavuuksista ja puuttuvista suorituksista on syytä neuvotella kyseisen oppiaineen assistentin kanssa.
VIII HuK-tutkinto valmis (120 ov)
Siirrytään suoraan uuden tutkintojärjestelmän maisteritason opintoihin, joita suoritetaan (normaalista 120 op:sta poiketen) vähintään 80 op eli pääaineen syventävät opinnot (sisältäen gradun). Maisterin todistukseen tulee tällöin merkintä siitä, että osa maisterin tutkintoon tarvittavista opinnoista on tehty jo kandidaatin tutkintoon.
Mikäli vanhan järjestelmän mukaiseen HuK-tutkintoon vaadittavat opinnot ovat melkein valmiit, kannattaa suorittaa kokonaisuudet valmiiksi ja anoa vanhaa HuK-tutkintoa (120 ov). Tällöin kypsyyskokeeseen osallistutaan vanhan proseminaari -tutkielman pohjalta. Kun on suorittanut HuK -tutkinnon vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti, on helppoa ja vaivatonta siirtyä uuteen tutkintojärjestelmään. Vanha HuK rinnastetaan uuden järjestelmän mukaiseen alempaan tutkintoon ja maisterintutkinto tehdään jo uuden järjestelmän tutkintona.
Neuvonta
Kaikkea opintoihin liittyvää neuvontaa antavat oppiaineiden assistentit. Voit kysyä vanhan järjestelmän mukaan jatkamista, siirtymistä ja uusien kokonaisuuksien rakentumista koskevia kysymyksiä vastaanottoaikoina, puhelimitse ja sähköpostitse. Jos tilanteesi on monimutkainen ja selvittäminen tuntuu vaativan aikaa, voit varata ohjausajan myös vastaanottoaikojen ulkopuolelta. Sähköposti ei ole paras väline monimutkaisten asioiden selvittämiseen, joten älä epäröi ottaa yhteyttä myös muulla tavoin.
Kulttuurihistorian tutkijatohtori
Kirsi Tuohela, vastaanotto: to klo 10-11
puh. 333 5221
sähköposti: kirsi.tuohela[at]utu.fi
Suomen historian tohtorikoulutettava
Jarkko Keskinen, vastaanotto: ti 10-11, to 13-14
puh. 333 5392
sähköposti: jarkko.keskinen[at]utu.fi
Yleisen historian tohtorikoulutettava
Tuomas Räsänen, vastaanotto: ti ja to 12-13
puh. 333 5364
sähköposti: tuomas.rasanen[at]utu.fi
Tutkinnon rakentuminen ja sivuaineiden sijoittaminen tutkintoihin, tutkinnon pakolliset osat ja tutkintotodistuksen hakemisen käytännöt ovat asioita, joissa parhaiten osaa neuvoa tiedekunnan opinto-ohjaaja.
Tiedekunnan opintoneuvoja
Mauri Paloheimo, vastaanotto: ma, ke-pe klo 12-14
puh. 333 5209
sähköposti: hum-info@utu.fi