Vallan käyttäjinä ja kohteina Suomessa 1550-1980
Vallan käyttäjinä ja kohteina Suomessa 1550-1980 tarkastelee arkipäiväisiä valtasuhteita, jotka jäävät usein tutkimuksen varjoon. Päämäärämme on tutkia epävirallisia ja näkymättömiä vallan käytön tilanteita virallisten organisaatioiden valtasuhteiden sijasta.
| Ajankohtaista | |
| lukuvuosi 2009-2010 | Vallan teoriat historiantutkimuksessa -kirjoituspiiri |
Tutkimusryhmällä on yhteinen näkemys vallan luonteesta: se ei rajoitu vain valtiollisiin ja institutionalisoituneisiin muotoihin, vaan valta käsittää myös yksilöiden arkisia ratkaisuja ja valintoja. Tutkimusryhmä muotoilee vallan tutkimusapparaattia, joka keskittyy jokapäiväisen vallan historialliseen ja muuttuvaan luonteeseen. Suomessa ei ole aikaisemmin tehty valtaan kohdistuvaa tutkimusta niin pitkällä aikajänteellä, jota hankkeessa ehdotetaan. Tutkimushankkeemme tavoite onkin analysoida valtaa ja siihen liittyviä prosesseja uudenlaisella historiallisella näkemyksellä.
Tutkimusprojektin jäsenet
Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen tutkivat 1500-1700-lukujen kotitalouksissa piileviä vallan rakenteita. Lahtisen tutkimuksen keskiössä ovat aviottomat lapset, palvelussuhteet ja sukulaisuudet. Vainio-Korhosen aiheena on naispalvelijoiden arkinen elämä.
Taina Syrjämaa ja Leila Koivunen käsittelevät koeteltua suomalaisuutta ja ulkomaisuutta 1800- ja 1900-lukujen kulutuksen ja esittämisen tavoissa. Koivusen aineisto käsittelee eksoottisia näyttelyjä, ja Syrjämaa tarkastelee suomalaisuuden ja kansainvälisyyden törmäyksiä kulutuskulttuurissa.
Outi Hupaniittu ja Henri Terho tutkivat kulttuurihegemonioita 1900-luvun suomalaisessa elokuva- ja teatterihistoriassa.
Jaana Torninoja-Latola tutkii työläisnaisten poliittisen tietoisuuden syntymistä ja kehittymistä ja erityisesti Sinervon sisarusten Sylvi-Kyllikki Kilven (o.s. Sinervo), Elvi Sinervon ja Aira Sinervon elämää vasemmistolaisessa työväenliikkeessä.
Laura Boxberg tutkii suomalaisen 1950-luvun taidemaailman kansainvälistymistä ja valtasuhteita. Boxbergin aineisto koostuu erityisesti Venetsian biennaalia koskevasta materiaalista.
Ulla Ijäs tekee väitöskirjaa viipurilaisesta kauppiaanleskestä Marie Hackmanista (1776-1865). Tutkimus keskittyy naistoimijuuteen kauppiasverkostoissa.
Ilana Aalto tutkii isyyttä koskevia ymmärrystapoja 1900-luvun loppupuolen Suomessa.
Heli Paalumäki tutkii käsityksiä tulevaisuudesta, erityisesti Bertrand de Jouvenelin ajattelua toisen maailmansodan jälkeen.
Tutkimusteemat yhdistetään projektissa analysoimalla vallan muuttuvia taktiikkoja - sekä vallan käyttäjiä että sen kohteeksi alistuvia.
Tutkimusryhmällä on erinomaiset yhteydet kansainvälisiin tutkijayhteisöihin. Erityisen tärkeitä ovat linkit Euroopan unionin kuudennen puiteohjelman tutkimuksen huippuverkostoon CLIOHRES.net, jonka jäsen Turun yliopiston historian laitos on ja jossa kolme tutkimushankkeen tutkijaa työskentelee. Verkoston kautta tutkijoilla on yhteyksiä sekä varttuneisiin että väitöskirjaansa valmisteleviin tutkijoihin yli 40 eurooppalaiseen yliopistoon yli 20 maassa. Varsinaista tutkimusrahoitusta huippuverkosto ei tarjoa. Yhdistämällä kansallisen rahoituksen tuoma tutkimusmahdollisuus kansainvälisen verkoston etuihin voimme saada täyden hyödyn yhteistyöstä. Samalla pystymme esittelemään suomalaista huippututkimusta kansainvälisillä foorumeilla.
Tutkimusprojektin aikana tehdään:
- Kaksi tohtorinväitöskirjaa
- Kaksi monografiaa (väitöskirjojen lisäksi)
- Artikkeleita review-julkaisuissa
- Tutkimusryhmän yhteisjulkaisu vallan muuttuvista taktiikoista.
| Menneitä tapahtumia | |
| 24.4.2008 | Vallan kohteet ja käyttäjät -miniseminaari |
| lukuvuosi 2008-2009 | Vallan teoriat historiantutkimuksessa -seminaari pidemmälle ehtineille opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille |
| kesä 2009 | Harjoittelupaikka Vallan käyttäjinä ja kohteina -projektissa |