Väitöskirja
Yleistä
Väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys jonkin humanistisessa tiedekunnassa edustettuna olevan täysimittaisen oppiaineen alalta.
Väitöskirja on joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Tohtorintutkintoon vaadittavan väitöskirjan laajuus on 180 opintopistettä. Tiedekunnan suositus monografian enimmäislaajuudeksi on noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet.
Artikkeliväitöskirja
"Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän oma osuus on niissä osoitettavissa." (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004: 22 §).
- artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa kokonaisuus
- artikkeliväitöskirja sisältää 3 – 7 artikkelia
- artikkeleiden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä
- vähintään kaksi näistä artikkeleista tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referee-julkaisussa, joko aikakausijulkaisussa tai kokoomateoksessa
- väitöskirjaan ei voi sisällyttää artikkeleita, jotka ovat sisältyneet jatko-opiskelijan aikaisempaan opinnäytetyöhön (esim. artikkeleista koostuvaan lisensiaatintyöhön tai aikaisempaan väitöskirjaan)
- yhteisartikkeleissa tekijän osuus on osoitettava selvästi
- artikkeliväitöskirjaan tulee sisältyä yksi tai useampi osuus, joissa johdatetaan aiheeseen, esitellään miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet, teoreettinen viitekehys ja menetelmät, kootaan tulokset ja päätelmät sekä arvioidaan tutkimusta.
- kun artikkeliväitöskirja jätetään esitarkastettavaksi, on mukana esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on. (kts. tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositukset).
Väitöskirjan esitarkastukseen jättäminen
Jättäessään väitöskirjan käsikirjoituksen esitarkastukseen jatko-opiskelijan tulee olla ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevaksi. Lisäksi hänellä tulee olla suoritettuna filosofian tohtorin tutkintoon liittyvät jatko-opinnot ja opintojen tulee olla tallennettu opintosuoritusrekisteriin. Opiskelijan on huolehdittava, että em. asiat ovat kunnossa ennen kuin hän jättää käsikirjoituksen esitarkastukseen. Opintosuoritukset kirjataan rekisteriin ao. oppiaineessa.
Väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan kolmena sitomattomana kappaleena tiedekunnan kansliaan. Käsikirjoitusten tulee olla pahvisessa arkistomapissa, lukkokansiossa tai muussa vastaavassa helposti käsiteltävässä ja postitettavassa muodossa.
Käsikirjoituksessa tulee olla nimiösivu ja sisällysluettelo sekä lopussa lähdeluettelo. Rivivälin tulee olla 1,5 ja kirjasinkoon 12. Käsikirjoituksesta tulee tulostaa kaksi kappaletta yksipuolisena (asiantuntijakappaleet). Kolmas kappale (tiedekunnan kansliaan jäävä) voi olla tulostettu kaksipuolisena.
Jatko-opiskelijan tulee hyvissä ajoin ennen työn jättämistä tarkastukseen olla yhteydessä oppiaineen professoriin, jotta tämä voi ennakkoon valmistella esitarkastajaesitystä dekaanille.
Kun jatko-opiskelija jättää käsikirjoituksensa tiedekunnan kansliaan, hän antaa samassa yhteydessä kirjallisen ilmoituksen, että hän hyväksyy tutkimuksen tarkastajiksi tulevat asiantuntijat. Ilmoituksen työn tarkastajien hyväksymisestä voi jättää allekirjoitettuna kirjeenä tai sähköpostilla osoitteeseen hum-admin@utu.fi.
Väitöskirjan saa julkaista vasta, kun tiedekunnan johtokunta on myöntänyt väittelyluvan.
Humanistisen tiedekunnan väitöskirjojen julkaisemiseen liittyvät ohjeet löytyvät tästä linkistä.
Yliopiston yleisiä ohjeita väittelijälle täällä:
http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/vaitosohjeet/index.html
Väitöskirjan esitarkastus
Väitöskirjat tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joita ovat esitarkastus ja väitöstilaisuus.
Jatko-opiskelijan tulee hyvissä ajoin ennen työn jättämistä tarkastukseen olla yhteydessä oppiaineen professoriin, jotta tämä voi ennakkoon valmistella esitarkastajaesitystä dekaanille.
Väitöskirjalla pitää olla vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka dekaani nimeää. Esitarkastajilla tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen esitarkastajiksi tekee oppiaineen professori.
Esitarkastajien on oltava tiedekunnan ulkopuolelta eikä tutkimuksen ohjaaja saa toimia esitarkastajana. Esitarkastajaksi ei tule valita henkilöä, jolla on ollut yhteisiä julkaisuja tai tutkimusprojekteja opiskelijan kanssa jatko-opintojen aikana. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää dekaanille huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.
Esitarkastusprosessin aikana jatko-opiskelijan tai ohjaajan ei tule olla yhteydessä esitarkastajiin. Mikäli yhteydenottotarvetta ilmenee, tiedekunnan kansliassa jatkotutkintoasioista vastaavat hoitavat asioinnin tarkastajien kanssa.
Esitarkastajien tulee antaa lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet väitöskirjan käsikirjoituksen luettavakseen. Määräaikaan ei lueta heinäkuuta. Tiedekunnan kanslia toimittaa lausunnoista kopiot opiskelijalle, johtokunnan jäsenille sekä oppiaineen professorille. Opiskelijalla on oikeus esittää johtokunnalle huomautuksia lausunnoista ennen kuin väittelyluvan myöntämisestä päätetään. Lausunnot liitetään johtokunnan sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väittelylupa-asiasta päätetään, ja ne ovat sen jälkeen julkisia asiakirjoja. Lausunnon suositeltava pituus on 2 - 5 sivua. Esitarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon.
Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida perustellussa, kirjallisessa lausunnossa, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöskirjaksi sellaisenaan. Tosiasiallisesti esitarkastus on siis hyväksymis- ja hylkäämisprosessi. Esitarkastaja voi lausunnossaan esittää korjaus- ja parannusehdotuksia, mutta lausunto ei voi olla ehdollinen.
Käsikirjoitusta arvioidaan seuraavin kriteerein:
Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulee olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; (tiedekunta suosittelee monografian enimmäislaajuudeksi noin 250 liuskaa, poisluettuna liitteet).
Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla joko mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan.
Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Lukijalle ei saa jäädä epäselväksi, mistä tutkimuksessa on kyse.
Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä käyttämänsä menetelmät ja perusteltava niiden käyttö.
Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää.
Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys.
Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle.
Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen.
Yhtenäinen kokonaisuus: Jos väitöskirja koostuu useista julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista, esitarkastajien on lausunnossaan erikseen todettava, muodostavatko nämä aihepiiriltään yhtenäisen kokonaisuuden.
Mikäli esitarkastajat puoltavat väittelylupaa ja johtokunta sen myöntää, opiskelija voi ryhtyä väitöstilaisuuden edellyttämiin käytännön järjestelyihin. Työn on siis alustavasti todettu täyttävän väitöskirjalle asetetut vaatimukset, mutta lopullinen hyväksymispäätös ja arvostelu suoritetaan vasta väitöstilaisuuden jälkeen. Vasta väittelyvaiheessa tapahtuva hylkääminen on mahdollista, mutta erittäin harvinaista.
Kielteinen esitarkastuslausunto johtaa yleensä siihen, että esitarkastus keskeytetään opiskelijan pyynnöstä. Mikäli pääaineen professori puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen, kun työtä on korjattu, dekaani nimeää työlle jälleen esitarkastajat. Tiedekunta voi pyytää tehtävään samoja tai eri esitarkastajia harkintansa mukaan.
Mikäli väitöskirja on kirjoitettu muulla kuin väittelijän äidinkielellä, väittelyluvan saaminen edellyttää myös kielentarkastusta.
Väitöskirjan kielentarkastus
Jatko-opiskelijan velvollisuus on huolehtia siitä, että vieraskielisen väitöskirjan kieli korjataan julkaisukelpoiseksi viimeistään esitarkastuksen jälkeen, kun työ on muutoin lopullisessa asussaan. Julkaisukelpoisen tason saavuttaminen tieteellisessä tekstissä edellyttää lähes aina äidinkielisen kielentarkastajan palkkaamista. Kustannuksista vastaa väittelijä.
Tiedekunta voi nimetä oman kielentarkastajansa varmistuakseen siitä, että väitöskirjan kieli on julkaisukelpoista. Tiedekunnan kielentarkastaja ei korjaa kieltä, vaan varmistuu pistokokein siitä, että kieliasu on korjattu. Mikäli tarkastaja esittää hylkäämistä, hän pyytää toisenkin kielentarkastajan tutustumaan väitöskirjaan ja vahvistamaan arvionsa. Väittelylupaa ei voida myöntää, ellei kielentarkastaja anna puoltavaa lausuntoa. Aikaa tiedekunnan määräämän kieliasun tarkastajan työlle on varattava noin kaksi viikkoa.
Tiedekunnan kielentarkastus ei ole tarpeen, mikäli väitöskirja on kirjoitettu väittelijän äidinkielellä tai mikäli väittelijä on toimittanut kielentarkastajan todistuksen vieraskielisen työn kieliasuntarkastuksesta.
Väittelylupa ja painatustuki
Johtokunta päättää esitarkastajien lausuntojen ja mahdollisen kielentarkastajan lausunnon perusteella väittelyluvasta. Väittelyluvan edellytyksenä on myös, että jatkotutkinnon opinnot (60 op) on suoritettu ja rekisteröity.
Väitöskirjan saa julkaista, kun johtokunta on myöntänyt väittelyluvan.
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja tulee julkiseen jakeluun 10 päivää ennen väitöstilaisuutta.
Humanistinen tiedekunta maksaa Turun yliopiston Annales Universitatis Turkuensis -sarjassa julkaistavalle väitöskirjalle painatustukea 500 euroa. Muualla julkaistavan väitöskirjan painatustuki on 350 euroa. Painatustuen hakumenettelystä voi kysyä ohjeita tiedekunnan kansliasta hallintosihteeriltä (s-posti: hum-admin@utu.fi, puh. 02 33 5201).
Vastaväittäjä(t), kustos ja arvostelutoimikunta
Johtokunnan myönnettyä väittelyluvan dekaani nimeää väitöskirjalle vastaväittäjän, kustoksen ja arvostelutoimikunnan. Ehdotuksen arvostelutoimikunnan jäseniksi tekee oppiaineen professori. Ennen vastaväittäjän tai vastaväittäjien määräämistä väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän (vastaväittäjien) valinnasta.
Arvostelutoimikuntaan nimetään ainakin yksi vastaväittäjä. Vastaväittäjällä tulee, mikäli mahdollista, olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Mikäli vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, ainakin yhden vastaväittäjän tulee olla Turun yliopiston ulkopuolelta. Kukin vastaväittäjä antaa tiedekunnalle lausunnon väitöskirjan tieteellisestä arvosta. Vastaväittäjien yhteislausunto on myös mahdollinen. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.
Väitöstilaisuuden kustoksen nimeää dekaani. Kustoksena on oppiaineen professori, lähitieteiden professori tai oppiaineen dosentti, jos tämä on toiminut väitöskirjan ohjaajana. Kustos toimii arvostelutoimikunnan puheenjohtajana. Muina jäseninä ovat vastaväittäjä(t) sekä yksi tai enintään kaksi dosentin kelpoisuuden saanutta henkilöä, jotka ovat pääsääntöisesti joko väittelijän oppiaineen tai Turun yliopiston lähiaineen edustajia.
Arvostelutoimikunnan jäsenet eivät - kustosta lukuun ottamatta - saa olla työn ohjaajia. Koska arvolause-ehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa, kaikkien arvostelutoimikunnan jäsenten edellytetään olevan läsnä tilaisuudessa ja arvostelutoimikunnan kokouksessa. Mikäli kustos on toiminut työn ohjaajana, hän voi johtaa arvostelutoimikunnan puhetta, mutta hän ei saa osallistua työn arvosteluun.
Väitöstilaisuus
Väitöstilaisuudessa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa dekaanin nimeämää vastaväittäjää tai vastaväittäjiä vastaan. Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää (vastaväittäjät esittävät) omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Koko väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.
Kustoksen tulee johtaa puhetta väitöstilaisuudessa ja hoitaa muut yliopiston määräämät, kustokselle kuuluvat tehtävät.
Väitökseen liittyvistä asioista on yliopisto antanut omat ohjeet, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/vaitosohjeet/index.html
Vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan tehtävät
Kustos perehdyttää vastaväittäjän (vastaväittäjät) ja arvostelutoimikunnan muut jäsenet tiedekunnan arvostelukäytäntöön, arvosteluasteikkoon ja muihin säädöksiin sekä toimii toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä. Kustoksen tulee myös tuoda arvostelutoimikunnan tietoon ohjaajien ja oppiaineen tiedossa olevat, mahdollisesti arvosteluun vaikuttavat seikat.
Vastaväittäjän (vastaväittäjien) tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa johtokunnalle väitöskirjasta perusteltu kirjallinen lausunto, jonka tulee sisältää ehdotus väitöskirjan arvolauseeksi. Vastaväittäjät voivat antaa myös yhteisen lausunnon.
Arvostelutoimikunnan lausunnossa on mainittava lyhyesti väitöskirjan ansiot ja puutteet, arvioitava väittelijän puolustautuminen sekä tehtävä perusteltu ehdotus väitöskirjan arvolauseeksi. Väitöskirjan sisältöä ei kuitenkaan tarvitse selostaa. Arvostelutoimikunnan ei tarvitse olla arvolause-ehdotuksen osalta yksimielinen. Toimikunnan tulee perustella myös mahdolliset erimieliset näkökannat. Mikäli lausunto on yksimielinen, tulee se mainita erikseen. Mikäli kustos on toiminut väitöskirjatyön ohjaajana, hän ei saa osallistua työn arvolauseesta päättämiseen. Lausunto tulee antaa kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta, ja sen allekirjoittavat kaikki toimikunnan jäsenet. Lausunnon pituudeksi riittää yksi sivu.
Väitöskirjan arvostelu
Väitöskirjan hyväksyy ja annettavasta arvolauseesta päättää johtokunta vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausuntojen perusteella. Väitöskirjan arvosteluun saavat osallistua vain ne tiedekuntaneuvoston jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus (käytännössä tohtorin tutkinnon suorittaneet).
Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon seuraavat seikat:
- tutkimusongelman hahmottaminen ja määrittely
- perehtyneisyys tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja aikaisempaa tutkimusta kriittisesti
- työn suunnittelu ja toteutus
- aineisto, sen kattavuus ja käsittely
- tutkimusmenetelmien omaperäisyys
- tutkimusaiheen merkittävyys, omaperäisyys ja uutuus suhteessa aikaisempaan tutkimukseen
- tulosten teoreettinen ja käytännöllinen merkitys
- esityksen johdonmukaisuus, selkeys ja tyyli sekä
- tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa.
Väitöskirja arvostellaan käyttäen asteikkoa: approbatur (alin), lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur (korkein).
Väitöskirjan arvosteluasteikon soveltamisperiaatteet (pdf).
Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän (vastaväittäjien) ja arvostelutoimikunnan lausunnoista. Tiedekunnan kanslia toimittaa kopiot lausunnoista väittelijälle.
Väitöskirja voidaan arvostella, kun tarvittavat asiakirjat (vastaväittäjän lausunto, arvostelutoimikunnan lausunto, sekä väittelijän mahdollinen vastine) ovat saapuneet tiedekunnan kansliaan. Jotta asia ehtisi johtokunnan tietyn kokouksen esityslistalle, em. asiakirjojen on saavuttava kansliaan viimeistään perjantaina 12 päivää ennen kokousta.
Asiakirjat liitetään johtokunnan sen kokouksen pöytäkirjaan, jossa väitöskirja on arvosteltu. Pöytäkirjan hyväksymisen jälkeen asiakirjat ovat julkisia.
Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Väittelyaikataulun suunnittelu
On tärkeää, että väittelijä varaa riittävästi aikaa väitöskirjan tarkastusprosessiin ja ottaa tällöin huomioon muun muassa johtokunnan kokousaikataulun, lausuntojen määräajat, väitöskirjan julkaisemiseen ja väitöstilaisuuden järjestämiseen kuluvan ajan sekä vaatimuksen väitöskirjan esilläoloajasta ennen väitöstilaisuutta.
Väitöskirjaprosessin hallinnolliset päätökset:
- esitarkastajat (dekaani päättää)
- väittelylupa (johtokunta päättää)
- arvostelutoimikunta (dekaani päättää)
- väitöskirjan arvostelu (johtokunta päättää)
- tutkinnon myöntäminen (dekaani päättää)
Esitarkastuslausuntojen määräaika on kolme kuukautta ja vastaväittäjän (vastaväittäjien) lausunnon ja arvostelutoimikunnan määräaika yksi kuukausi.
Väitöstilaisuus on mahdollista pitää aikaisintaan noin kuukauden kuluttua väittelyluvan saamisesta jo käytännön järjestelyjenkin (mm. tiedotus) takia. Kustoksen ja väittelijän on syytä sopia väitöspäivästä mahdollisimman pian väittelyluvan myöntämisen jälkeen. Kustos varmistaa, että päivä sopii väittelijälle ja arvostelutoimikunnan jäsenille.
Tutkintotodistus
Päätöksen filosofian tohtorin tutkinnosta ja todistuksen antamisesta tekee dekaani opiskelijan anomuksesta. Sen jälkeen kun väitöskirja on hyväksytty ja kun kaikki jatkotutkintoon sisältyvät opinnot on suoritettu ja kirjattu yliopiston opintorekisteriin, voi tutkinnon suorittaja anoa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen anomuslomake on tulostettavissa tiedekunnan www-sivuilta. Lomakkeen saa myös tiedekunnan kansliasta.
Promootio
Tiedekunta voi myöntää filosofian tohtorin tutkinnon suorittaneelle tohtorin arvon merkit juhlallisessa promootiossa, johon promovendi voi osallistua läsnä- tai poissaolevana.